Kaksi vuotta sitten Kirsi Somervuo jäi kuopuksensa Violan kanssa osittaiselle hoitovapaalle. Viola oli aloittamassa koulua ja varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelevä Kirsi halusi olla enemmän läsnä tyttärensä arjessa ensimmäisten kouluvuosien aikana.
Osittainen hoitovapaa tarkoittaa käytännössä, että työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Hoitovapaa on tarkoitettu 1. tai 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle, ja Kela maksaa sen ajalta osittaista hoitorahaa.
Ajatus osittaisesta hoitovapaasta ei ollut Kirsille uusi, sillä hän oli pohtinut ja kypsytellyt ajatusta jo muutaman vuoden. Idea kuusituntisesta työpäivästä tuntui kutkuttavalta.
”Mainitsin pohdinnoistani hyvissä ajoin myös pomolleni. Hän suhtautui alusta asti hyvin ja kannustavasti”, Kirsi kertoo.
”Mietin, eikö koko perhe nauttisi, jos toinen vanhemmista olisi enemmän kotona?”
Violan lisäksi Kirsin ja hänen puolisonsa perheeseen kuuluvat peruskoulun viimeistä luokkaa käyvä Venla sekä seitsemännellä luokalla oleva Olli. Kun Kirsi pohti osittaisen hoitovapaan plussia, hän uskoi päätöksen hyödyttävän myös vanhempia lapsiaan.
”Mietin, eikö koko perhe nauttisi, jos toinen vanhemmista olisi enemmän kotona?”
Myös Kirsin aviopuoliso suhtautui ajatukseen myönteisesti, joten lopulta Kirsi ei keksinyt yhtään syytä, miksi ei kokeilisi lyhyempää työviikkoa.
Hupirahasto jäihin, tilalle aikaa – ”Jos tällainen mahdollisuus on suotu, miksi emme kokeilisi sitä”
Ennen osittaiselle hoitovapaalle jäämistä Kirsi ja hänen puolisonsa pohtivat raha-asioitaan. Kun Kirsin työaika pieneni kahdeksaankymmeneen prosenttiin, tämä näkyi luonnollisesti palkassa.
Pariskunta sopi, että osittaisen hoitovapaan aikana spontaanit hankinnat ja lomamatkat unohdetaan. Päätös ei tuntunut pahalta, koska tilalle tuli kiireettömyyttä ja aikaa. Asioita, joita ei voi ostaa rahalla.
”Sitouduimme kaikki yllättävän helposti siihen, että niin kutsuttua hupirahastoa ei ole.”
”Lasten kanssa vietettyä aikaa ei korvaa mikään.”
Kirsi kuitenkin muistuttaa, että pienempi palkka tarkoittaa myös pienempää veroprosenttia. Se saattaa usein unohtua, kun idea osittaisesta hoitovapaasta syntyy. Pienempää palkkaa kompensoi myös osittaisen hoitovapaan ajalta maksettava hoitoraha, joka on vajaat sata euroa kuussa.
”Kun veroprosenttini laski, yllätyin, että käteen jäävä osuus ei lopulta ollut edes niin merkittävästi pienempi kuin ennen.”
Palkka ei huolettanut senkään takia, koska kaikki perheessä tiedostivat, että kyseessä on ennalta määrätty kahden vuoden aika, jonka jälkeen tilanne palaa ennalleen.
”Mietimme myös, että jos tällainen mahdollisuus on suotu, miksi emme kokeilisi sitä. Lasten kanssa vietettyä aikaa ei korvaa mikään.”
Töistä tuli kotiin eri ihminen – ”Koin olevani läsnä olevampi vanhempi”
Verkkoasiointi Kelan kanssa sujui jouhevasti, ja päätös osittaisesta hoitorahasta tuli muutamassa viikossa. Kirsillä oli jo aiempaa kokemusta Kelan lastenhoidon tuista, koska hän oli kotona myös silloin, kun keskimmäinen lapsista oli alle kolmevuotias. Tuolloin Kirsi sai joustavaa hoitorahaa.
Osittaista hoitorahaa voi saada, kun työaika on enintään 30 tuntia viikossa – yleensä hoitovapaalla oleva tekee joko kuusituntista työpäivää tai nelipäivästä viikkoa. Pääkaupunkiseutulaisessa päiväkodissa työskentelevä Kirsi koki, että hänen ammattiinsa sopi parhaiten kuuden tunnin päivä.
Kirsi huomasi nopeasti lyhyemmän päivän hyödyt: kotiin tuli eri ihminen.
”Koin olevani parempi ja läsnä olevampi vanhempi. Osittainen hoitovapaa vaikutti jaksamiseeni myönteisesti.”
Arki tuntui soljuvammalta, säätäminen väheni.
Varsinkin Viola oli mielissään, koska äiti oli enemmän kotona. Aamut helpottuivat, kun Kirsi lähti töihin tuntia myöhemmin. Hän saattoi tyttärensä kouluun ja jatkoi vasta sitten matkaansa.
Kun Viola iltapäiväkerhon jälkeen saapui kotiin, ei mennyt kuin hetki, kunnes äitikin tuli töistä. Arki tuntui soljuvammalta, säätäminen väheni. Kirsi huomasi pian myös muita myönteisiä, odottamattomia vaikutuksia.
”Oli helpompi keskittyä lasten harrastuksiin, Wilma-viesteihin ja bussikorttien uusimiseen, kun aikaa oli enemmän. En keksi osittaisesta hoitovapaasta mitään negatiivista.”
Kelan suunnittelija Sinikka Harju tunnistaa ajatukset.
”Osittaisen hoitovapaan tarkoitus on tukea eka–tokaluokkalaisen elämää. Se onnistuu, kun vanhempi on enemmän kotona”, Harju kertoo.
Osittainen hoitovapaa on työssäkäyvien vanhempien keskuudessa suosittu järjestely. Viime vuonna osittaista hoitorahaa sai 16 022 henkilöä, sitä edellisenä 15 530. Sitä Harju ei osaa vielä arvioida, kuinka esimerkiksi korona vaikuttaa osittaisen hoitorahan hakijoiden määrään.
”Jos järjestely auttaa lapsiperhearjessa, se on onnistunut.”
”Työsuhteen tulee olla vakituinen, määräaikainen tai voimassa pitää olla YEL- tai MYEL-vakuutus. Muista yksityiskohdista vastaa jokainen hakija työnantajansa kanssa.”
Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin.
”Kyse on työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamisesta. Jos järjestely auttaa lapsiperhearjessa, se on onnistunut.”
Työmäärä väheni, tehokkuus lisääntyi
Kirsi suosittelee jokaiselle vanhemmalle osittaista hoitovapaata. Hän pitää itseään onnekkaana myös siksi, että kollegat ymmärsivät, mistä on kyse. Työmäärä väheni oikeasti.
”Osittainen hoitovapaa teki minusta tehokkaamman ja paremman ammattikasvattajan.”
Kesäkuussa Kirsi aloittaa jälleen kahdeksantuntiset päivät. Hän nauraa, että tähän motivoi ainakin palkka. Lisäksi Kirsi kokee, että aika on nyt oikea osittaisen hoitovapaan lopettamiseen. Viola menee syksyllä kolmannelle luokalle.
”Olemme saaneet sen hyödyn ja ilon, mitä oli tarkoituskin. Nyt on oikea hetki palata vanhaan.”
Kirsi on keskustellut muutaman kerran puolisonsa kanssa, että onneksi he uskalsivat kokeilla osittaista hoitovapaata. Kirsi toteaa, että parhaimmat hetket olivat lopulta arkisia – mieleen jäivät yhdessä tehdyt pannukakut, pullapellit ja välipalat.
Lisäksi illat tuntuivat osittaisella hoitovapaalla pidemmiltä, koska Somervuot ehtivät tehdä useammin retkiä lähimetsään, uimahalliin, puistoon, donitsille ja elokuviin.
”Toivon, että tästä jää tapoja arkeemme myös sen jälkeen, kun osittainen hoitovapaa loppuu. Olen ollut erittäin onnellinen ja tyytyväinen.”
Osittainen hoitoraha
- Osittaista hoitorahaa voi saada 1. tai 2. luokalla olevan lapsen vanhempi, joka tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi.
- Etuuden määrä on 97,85 euroa kuukaudessa (vuonna 2020).
- Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin.
- Osittaisen hoitovapaan myöntää työnantaja. Kela ei päätä työaikaehdoista.
- Vapaasta pitää ilmoittaa työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista.
- Osittaista hoitorahaa saadakseen vanhemman tulee olla työ- tai virkasuhteessa tai hänellä tulee olla voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus.
- Molemmat vanhemmat voivat saada yhtä aikaa osittaista hoitorahaa, kunhan he hoitavat lasta eri aikoina.
- Osittaista hoitorahaa voi saada myös niin sanottu etävanhempi eli vanhempi, joka ei asu lasten kanssa samassa taloudessa.
- Osittaista hoitorahaa ei voi saada, jos vanhempi saa samaan aikaan esimerkiksi vanhempainpäivärahaa tai kotihoidon tukea.
