”Vauvan ensiliikkeet saivat onnenkyyneleet silmiini”
Jenni Aholan perheessä oli tavallinen perjantai. Viisi vanhinta lasta oli lähtenyt kouluun. Jenni kuori keittiössä perunoita muusia varten ja teki jauhelihakastiketta. Äkkiä hän tunsi selkeän hipaisun.
”Edellisten raskauksien perusteella tunnistin sen helposti vauvan liikkeeksi. Kyyneleet tulivat silmiini, sillä olin valtavan helpottunut, olinhan jo raskausviikolla 21.”
Pyyhittyään kyyneleet Jenni lähetti viestin miehelleen töihin. Tämä vastasi melkein heti kirjoittamalla huh, onpa helpottavaa ja ihanaa.
Jenni arvelee, että liikkeet tuntuivat osaltaan verrattain myöhään ensimmäisen kerran siksi, että istukka oli edessä.
”Yritin kuulostella liikkeitä jo aiemmin. Menin makuulle, söin karkkia ja join kylmää mehua, mutta ne eivät auttaneet. Kun kävin äitipolilla rautainfuusion takia, kerroin kätilölle, että minua pelottaa, koska liikkeitä ei tunnu.”
Kätilö vakuutti Jennille, että kaikki on hyvin. Mielenrauhaa odotukseen toi myös se, että Jenni lainasi kaveriltaan kotidopplerin, jolla hän pystyi kuuntelemaan vauvan sydänääniä. Se konkretisoi odotusta.
”Ehkä ikäkin tekee osansa. 35-vuotiaana mietin ihan eri tavalla kuin esikoista odottaessani, onko vauvalla varmasti kaikki hyvin ja kehittyykö hän normaalisti.”
Merkityksellinen äitiyspakkaus
Heinäkuussa syntynyt Gabriel on Jennin ja hänen miehensä Tonin ensimmäinen yhteinen lapsi. Jennin vanhemmat lapset ovat 15, 14, 11, 9 ja 7.
Jenni ja Toni kertoivat tulevasta vauvalle perheen koululaisille, kun raskaus oli viikolla 12. Koko perhe oli kokoontunut yhteiseen päivällispöytään, ja ruokailun jälkeen Jenni näytti lapsille ultraäänikuvia.
”Kun kerroimme, että meille tulee vauva kesällä, joku lapsista epäili meidän huijaavan, koska mahani ei ollut kovin suuri.”
Lasten hämmästys vaihtui nopeasti iloon, ja pian jokainen oli puhelimella kertomassa uutisesta kavereille ja muille läheisille.
Myös äitiyspakkauksen koko perhe avasi yhdessä.
”Etenkin perheemme 7-, 9- ja 11-vuotiaat tytöt tutkivat pakkausta innostuneena. Minun huomioni kiinnitti ensimmäisenä toppahaalarin ihana mustavalkoinen Muumi-kuosi ja joustava materiaali.”
Jenni sanoo, ettei ollut säilyttänyt vanhempien lastensa vauva-ajasta vaatteita eikä tarvikkeita. Siksi äitiyspakkaus tuntui hyvältä vaihtoehdolta rahan sijaan, koska se sisältää kaikki perustarvikkeet. Hän arvelee, että kynsisaksia tai lämpömittaria ei ehkä hoksaisi ostaa itse – ja juuri lämpömittaria tarvittiin heti ensimmäisen päivänä, kun vauva pääsi kotiin ja oli kylvettämisen aika.
”Äitiyspakkauksella on minulle iso merkitys. Se kannustaa vanhemmuuteen ja antaa jokaisella perheelle hyvät lähtökohdat vauva-aikaan. Se viestii myös siitä, että yhteiskunta arvostaa vauvaperheitä ja toivottaa vauvat tervetulleeksi.”
Isoimmat perheen vauvahankinnat ovat olleet rattaat ja kaukalo. Kokemus äitiydestä on auttanut siihen, että mitään turhaa ei ole hankittu. Kolme ostosta tuntuivat hänestä ennen vauvan syntymää erityisen tärkeiltä: ne olivat sähköinen rintapumppu, imetystyyny ja tukeva sitteri.
”Olen satsannut määrän sijasta laatuun. Vauva sai kaukaloonsa ihanan untuvapussin.”
Molemmat vanhempainvapaalle
Gabriel syntyi heinäkuussa Seinäjoen keskussairaalassa. Synnytys käynnistettiin suunnitellusti viikolla 38+0.
”Ratkaisulla haluttiin varmistaa, ettei vauva synny matkalla sairaalaan ja toisaalta ehdin saada kivunlievitystä. Edelliset synnytykseni kun olivat olleet nopeita.”
Jenni on erityisen iloinen siitä, että hän sai miehensä kanssa sairaalasta perhehuoneen, jolloin molemmat vanhemmat pääsivät jakamaan ensipäivät vastasyntyneen kanssa. Se tuntui erityisen merkitykselliseltä, koska Jenni ja Toni olivat toivoneet lasta kolme vuotta ja käyneet myös lapsettomuushoidoissa.
”Olimme kertoneet vauvatoiveestamme vain muutamalle läheiselle ystävälle. Kun lopulta raskaustestiin ilmestyi punainen viiva, se tuntui niin epätodelliselta, että mieheni mietti, pitäisikö kaupasta käydä ostamassa varmuuden vuoksi toinen testi.”
Jenni kertoo jakavansa vanhemmuutta mahdollisimman tasavertaisesti puolisonsa kanssa. Gabriel on tällä hetkellä vielä täysimetyksessä, mikä on vaikuttanut ensimmäisten kuukausien työnjakoon.
”En ole pumpannut maitoa juurikaan tuttipulloon, vaan esimerkiksi iltaisin imetän vauvaa sängyssä ja tämä nukahtaa usein rinnalleni.”
Vanhempainvapaata pitävät sekä Jenni että Toni. Kun Jenni on toukokuussa pitänyt oman osansa ja Tonin hänelle luovuttamat 63 päivää, palaa Jenni lähihoitajan työhönsä, ja Toni jää vauvan kanssa kotiin.
”Minusta on hyvä, että perhe-etuudet kannustavat molempia vanhempia pitämään vanhempainvapaata.”
Tärkeintä on läsnäolo
Jenni kuvailee Gabrielia tyytyväiseksi ja hyväntuuliseksi vauvaksi. Kun pienokainen herää, kuuluu sängystä tavallisesti iloista jokeltelua. Yöllä Gabriel herää yleensä vain kerran, joten myös äiti tuntee saavansa tarpeeksi unta.
”Nautin vauvakuplasta. Siitä, että vauva hymyilee, heiluttelee varpaitaan, eikä meillä ole kiirettä mihinkään.”
Äiti on mukana paikallisen Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnassa, joka järjestää muun muassa viikoittaisia perhekahviloita. Vielä hän ei ole niihin kuitenkaan lähtenyt.
”Tuntuu ihanalta olla vain kotona, eikä vauva kaipaa vielä ulkopuolista seuraa. Tiedän, että tämä on lyhyt vaihe ja toisaalta kun perheessä on monta lasta, rauhallisia hetkiä on verrattain vähän.”
Vaikka kotitöitä riittäisi aina, Jenni on muistuttanut itseään, ettei onni synny siitä, että kaikki paikat ovat viimeisen päälle siivottu ja ojennuksessa. Tärkeintä on läsnäolo ja se, että perheessä kaikki tuntevat tulevansa kuulluiksi.
Kahdenkeskistä aikaa puolisoilla ei tällä hetkellä juuri ole, mutta Jenni kertoo pitävänsä miehensä kanssa kiinni siitä, että nukkumaan mennään samaan aikaan. Toisen huomiointia ovat myös päivän aikana toiselle lähetettävät viestit.
Jenni valmistaa yleensä päivän aikana ruoan, ja kun koululaiset ja puoliso tulevat kotiin, pöytä täyttyy ruokailijoista. Samalla vaihdetaan kuulumisia.
Hektisyyttä arkeen tuovat vanhempien lasten neuropsykologiset oireet. Hälventääkseen oireisiin liittyviä ennakkoluuloja Jenni kertoo perheenä arjesta Instagramissa.
”Minulla on viisi ihanaa erityislasta. Arjestamme ei puutu vipinää ja vilskettä. Iloitsen erityisesti siitä, kuinka ihanasta jokainen vanhempi sisarus on ottanut vauvan vastaan: vaipanvaihtajia on meillä jonoksi asti.”
Ihanat aamuhetket
Jenni muistaa epävarmuuden, kun tuli ensimmäisen kerran äidiksi. Hän sanoo arjen olevan nyt rennompaa, kun vauvanhoito on tuttua.
”Jokainen äiti on vauvansa paras asiantuntija. Toivon, että joku olisi sanonut nuorelle itselleni, että luota äitiyteen, pärjäät kyllä.”
Neuvolasta Jenni odottaa kutsua äideille Ilmajoella järjestettäviin fysioterapiakokoontumisiin. Hän on mukana myös WhatsApp-ryhmässä, johon kuuluu samaan aikaan vauvan saaneita äitejä eri puolelta Suomea.
”Olen ehtinyt olla jo työelämässä ja minusta tuntuu, etten jää paitsi mistään, kun olen kotona. Silti on tärkeää, että jokaisella äidillä on mahdollisuus vertaistukeen ja omien kokemusten jakamiseen.”
Eniten Jenni nauttii aamuhetkistä vauvan kanssa.
”Kuinka monta kertaa olenkaan kuiskannut Gabrielin korvaan, kuinka ihanaa on, että hän on vielä ihan pieni ja tiedän hänen jokaisen liikkeensä ja tuhinansa.”
Milloin on oikea aika hakea vauvaperheen etuuksia?
5 kuukautta raskauden alkamisesta
Kun raskaus on kestänyt viisi kuukautta, saa neuvolasta tai lääkäriltä raskaustodistuksen, jota tarvitaan äitiysavustuksen ja raskausrahan hakemiseen.
154 päivää raskauden alkamisesta
Tällöin voi hakea raskausrahaa. Raskausvapaalle voi jäädä 14–30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
Vanhempainrahaa voi hakea samaan aikaan raskausrahan kanssa tai myöhemmin. Kummallekin vanhemmalle myönnetään vanhempainrahaa 160 arkipäivältä. Näistä 63 päivää voit luovuttaa toiselle lasta hoitavalle henkilölle
Viimeistään 2 kuukautta ennen laskettua aikaa
Äitiysavustusta haetaan viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Valittavana on joko äitiyspakkaus tai rahasumma.
Kun lapsi on syntynyt
Lapsilisä alkaa lapsen syntymää seuraavan kuukauden alusta ja jatkuu siihen asti, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisää haetaan OmaKelassa.