Kela tunnetaan parhaiten rahana maksettavista etuuksista, kuten opintotuesta, lapsilisästä ja työttömyysturvasta. Kelan tehtävänä on maksaa etuudet asiakkaille tasapuolisesti, lainmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.
Hyvinvointi ei synny kuitenkaan vain rahalla. Suuri joukko Kelan asiakkaista tarvitsee myös palveluita, jotka auttavat esimerkiksi pärjäämään sairauden tai vamman kanssa taikka pääsemään takaisin työelämään. Kelalla on yhteiskunnallinen vastuu etsiä ratkaisuja siihen, että esimerkiksi työttömyysturvaetuuksia tarvitsisi entistä pienempi joukko kansalaisista tai että toimeentulotuki olisi aina vain väliaikainen etuus. Kuntoutus on yksi toimiva ratkaisu.
Kelalla on yhteiskunnallinen vastuu etsiä ratkaisuja siihen, että esimerkiksi työttömyysturvaetuuksia tarvitsisi entistä pienempi joukko kansalaisista.
Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa ja lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kuntoutuksen tavoitteena on säilyttää ja parantaa kuntoutujan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Toisin sanoen auttaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole työelämässä tai ovat vaarassa sieltä tipahtaa.
Kelan kuntoutuspalvelut tunnetaan harmittavan huonosti. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää, koska kuntoutuksen kenttä on pirstaleinen. Verrattuna Kelan muihin etuuksiin, kuntoutus on hieman työläämpää asiakkaalle hakea ja kuntoutushakemus etuuskäsittelijälle ratkaista. Kuntoutus on tietyltä osin lakisääteistä, mutta myös harkintaa käytetään päätöksenteossa monia muita etuuksia yleisemmin. Palvelujen suunnittelussa ja kuntoutukseen hakeutumisessa tehdään aina yhteistyötä asiakkaan, palveluntuottajien sekä lähettävän tahon kanssa.
Kelan kuntoutuspalvelut tunnetaan harmittavan huonosti.
Vaikka kuntoutus on Kelan mittakaavassa melko pieni etuus, oli vuonna 2016 Kelan kuntoutuksen saajia yli 100 000 ja kustannukset yhteensä 456 miljoonaa. Se on paljon rahaa, mutta yhteiskunnalle vielä kalliimpaa on olla tarjoamatta apua ja maksaa pelkkää rahaa. Vaikuttava kuntoutus vähentää muiden etuuksien tarvetta ja lisää veronmaksajien määrää eli tuo yhteiskunnalle isoja säästöjä. Ihmisten kokemista hyödyistä puhumattakaan.
Kuntoutusmaailmassa on eletty jännittäviä aikoja, kun kuntoutuksen uudistamiskomitea on pohtinut kuntoutuksen kokonaisuudistusta. Kuntoutuksen kokonaisuuden selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen on erityisesti asiakkaan etu. Kelassa on jännitetty, mikä on Kelan rooli kuntoutuksessa jatkossa. Tärkeänä näen, että varmistetaan kokonaisvastuu kuntoutujista, kuntoutuksesta ja sen kehittämisestä sekä tutkimisesta. Ja toteutuuhan kuntoutus jatkossakin alueellisesti mahdollisimman tasa-arvoisesti.
Nuori saa apua ja pääsee kiinni työelämään tai opintoihin, jolloin toimeentulotuen tarve vähenee sekä nuoren oma arki ja jaksaminen helpottuvat.
Kela on iso toimija, jolla on paljon kokemusta ja osaamista kuntoutuksesta. Lisäksi Kelalla on mahdollisuuksia tarjota kuntoutuspalveluita silloin, kun elämäntilanne tai terveydentila sitä vaatii. Tällöin Kelasta usein saadaan jo jotakin muuta etuutta. Erityisesti nuorten tilanteeseen on toivottu parannusta. Esimerkiksi Opiskeluvalmennus-projektissa tarjotaan matalan kynnyksen kuntoutusta opiskelijoille, joiden opinnot eivät etene. Aloite kuntoutukseen nousee Kelan opintotuen etuuskäsittelijöiltä.
Parhaillaan valmistellaan myös nuorten kuntoutuksen kehittämishanketta, jossa toimeentulotuen varassa eläville nuorille tarjotaan nykyistä aktiivisemmin mahdollisuutta kuntoutukseen. Ajatuksen kuntoutuksesta voi nostaa puheeksi esimerkiksi Kelan toimeentulotuen etuuskäsittelijä, eikä diagnoosia välttämättä tarvita. Näin nuori saa apua ja toivottavasti pääsee kiinni työelämään tai opintoihin, jolloin toimeentulotuen tarve vähenee sekä nuoren oma arki ja jaksaminen helpottuvat. Tässä yhteistyössä voittavat sekä asiakkaat että yhteiskunta.
