Sairaseläke, työkyvyttömyyseläke, eläkeputki, lisäpäiväeläke, osa-aikaeläke, osakuntoutustuki. Melkoinen nimihirviölistaus, eikö? Rakkailla lapsilla on monta nimeä, eikä ole yhtään ihme, että termit ovat välillä sekaisin. Saati, että olisi selvää, milloin mihinkin eläkkeeseen syntyy oikeus ja kenellä. Viimeisten vuosikymmenten aikana eläke-etuudet ja ikärajat ovat muuttuneet niin kovaan tahtiin, että näin ammattilaisenakin on haastavaa välillä kestää perässä kuka voi jäädä eläkkeelle ja milloin. Ei siis ihme, että kysymys ”milloin voin jäädä eläkkeelle” on yksi asiakkaidemme yleisin eläkepalvelusta kysymä asia.
Eläkevaihtoehdoista voi löytyä mahdollisuus työuran pidentämiseen.
Vuonna 2017 voimaan tullut eläkeuudistus muutti pysyvästi kaikkien suomalaisten yleistä eläkeikää henkilökohtaiseksi eläkeiäksi. Moni on ottanut jo selville uuden oman ns. virallisen vanhuuseläkeikänsä. Aina ei ole kuitenkaan mahdollista työskennellä viralliseen vanhuuseläkeikään saakka. Eteen voi tulla työttömyys tai terveydentilan vuoksi työtä on tarvetta keventää. Tuolloin eri eläkevaihtoehdoista voi kuitenkin löytyä mahdollisuus jatkaa työskentelyä eläkeikään asti ja parhaimmillaan pidentää työuraa.
Olen yrittänyt tehdä eläkevaihtoehtoja itselleni ja asiakkailleni mahdollisimman helpoksi ja siksi tykkään puhua eläkkeiden yhteydessä eläkevalikoimasta. Siitä tulee mieleen vähän ruokalista, josta voi valita itselleen parhaan vaihtoehdon. Joten s’il vous plaît – olkaapa hyvä.
Pitkän työuran raskasta työtä tehneillä on mahdollisuus hakea 63 vuotiaana työuraeläkettä.
Hyvin suosituksi noussut osa-aikaeläke jäi pois vuonna 2017 ja tilalle tuli osittainen vanhuuseläke. Osittaista vanhuuseläkettä voi saada aikaisintaan 61-vuotiaana. Eläkettä maksetaan oman valinnan mukaan 25 % tai 50 % siihen mennessä kertyneestä eläkkeestä. Pitkän työuran – vähintään 38 vuotta – raskasta ja kuluttavaa työtä tehneillä on mahdollisuus hakea aikaisintaan 63 vuotiaana työuraeläkettä.
Osittainen vanhuuseläke ei edellytä työkyvyn alenemista, vaan se voidaan myöntää iän perusteella. Työuraeläke vaatii ikärajan lisäksi työkyvyn alenemista, joka selvitetään eläkehakemuksen yhteydessä lääkärinlausunnolla. Molempien eläkkeiden aikana on mahdollista työskennellä. Työuraeläkkeessä työskennellä voi tulorajan puitteissa, mutta osittaisessa vanhuuseläkkeessä saa työskennellä oman halun ja jaksamisen mukaan ilman tulorajaa. Molemmat eläkkeet vähentävät lopullisen vanhuuseläkkeen määrää, joten jos olet hakemassa näitä työkyvyn heikentymisen vuoksi, kannattaa aina ensin selvittää oikeus osatyökyvyttömyyseläkeeseen tai täyteen työkyvyttömyyseläkeeseen.
Eläkkeitä maksetaan joko työeläkelaitoksesta tai Kelasta tai molemmista.
Tällä hetkellä eläkevalikoimassa on myös työttömille suunnattu eläke-etuus. Jos sinulla syntyy oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin, sinun on mahdollista hakea vanhuuseläkettä työttömyysturvan lisäpäivien perusteella aikaisintaan 62 vuotiaana. Lisäpäivien perusteella myönnettävään eläkkeeseen syntyy oikeus syntymävuoden ja lisäpäivien perusteella. Lisäpäiväeläkeoikeus on voimassa vielä 1964 syntyneillä, jonka jälkeen syntyneiltä oikeus tähän eläkkeeseen poistuu.
Hämmennystä voi aiheuttaa vielä se, että aina ei ole selvää kenen vastuulle eläkkeen maksaminen kuuluu. Eläkkeitä maksetaan joko työeläkelaitoksesta tai Kelasta tai molemmista. Helppona muistisääntönä voidaan pitää sitä, että Kela ei maksa edellä mainittuja osa-aikaeläkkeitä, mutta voi olla mukana maksamassa ns. täysiä eläkkeitä, jos työeläkeosuus jää pieneksi. Kun eläkeasia tulee sinulle ajankohtaiseksi, kannattaa ensin olla yhteydessä omaan työeläkelaitokseen. Selvitä heidän kanssaan, mihin eläkkeeseen sinulla olisi oikeus ja missä vaiheessa. Tämän jälkeen ole yhteydessä Kelaan.
Me tällä Kelan asiakaspalvelussa selvitämme kanssasi, mikä on Kelan osuus eläkkeesi maksajana ja samalla tarkastamme, syntyykö sinulla tässä muuttuvassa tilanteessa oikeus muihin Kelan etuuksiin, kuten eläkkeensaajan asumistukeen.
