Jenni Viinikka 8.11.2017 3 min

Kela ei enää palkkaa lakimiehiä

Kela luopuu sukupuolittuneesta tehtävänimikkeestä lakimies ja ottaa käyttöön sukupuolineutraalin nimikkeen juristi. Muutos koskee suomenkielistä nimikettä, sillä ruotsiksi nimike on jo sukupuolineutraali jurist. Kela on Suomen suurimpia virastoja ja merkittävä juristien työnantaja. Muutoksen tarkoitus on edistää kielellistä tasa-arvoa ja selkeää virkakieltä.

 Aihe on tärkeä, koska kieli ohjaa ajattelua: sanoistahan se maailman hahmottaminen useasti alkaa.

Tänä syksynä on taas kohistu sukupuolittuneista sanoista. Kaikki sai alkunsa, kun Aamulehti ilmoitti ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Koska syksyn mittaan on jo ehditty puida kaikki mahdollinen lumiukoista lentoemäntiin, en enää kertaa kielen sukupuolittuneisuuden lähtökohtia. Se ilmenee monella tavalla, joista yksi on se, että mies-loppuisia titteleitä käytetään yleispätevästi kaikista ihmisistä. Aihe on tärkeä, koska kieli ohjaa ajattelua: sanoistahan se maailman hahmottaminen useasti alkaa. Ääntä on pidetty nimenomaan mieheen viittaavista titteleistä, koska kaikki ymmärtävät jo valmiiksi, kuinka mahdottoman ulos sulkevia naiseen viittaavat tittelit ovat miehestä puhuttaessa (esim. lentoemäntä).

Kaikkiaan aihe on vanha. Kielten sukupuolittuneisuutta on tutkittu 1970-luvulta asti. Euroopan neuvosto kannusti jo 30 vuotta sitten jäsenvaltioitaan toimenpiteisiin sukupuolten tasa-arvoa tukevan kielen edistämiseksi. Vuonna 2007 myös suomen kielen lautakunta otti asiaan kantaa. Se totesi, että sukupuolittuneita nimikkeitä tulisi vähitellen vaihtaa. Lisäksi tänä syksynä on noussut esiin se, etteivät sukupuolittuneet tehtävänimikkeet täytä hallintolain vaatimusta selkeästä, asiallisesta ja ymmärrettävästä kielestä.

Silti verkkokeskustelu karkasi heti laukalle eikä sisältänyt juurikaan uutta. Tätä samaa vanhaa vain: Eikö mies saa enää olla mies? Yhteiskunnassa on oikeitakin asioita, joista huolestua. Ammattimaista mielensä pahoittamista.

Tutkimustulokset meillä ja maailmalla osoittavat, että mies-loppuisten tittelien tulkitaan tarkoittavan useammin juuri miestä.

Tällaiset äänenpainot kumpuavat vanhasta maailmasta, jossa sukupuolen ja seksismin sekoittaminen toisiinsa on ollut yksi perinteisimmistä ja helpoimmista tavoista, jolla tärkeä asia on pyritty asettamaan naurunalaiseen valoon. Naurunalaiseksi tekemisen helmasynti on se, että sitä käytetään asioiden järkeistämiseen, vaikka juuri järjen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Tutkimustulokset meillä ja maailmalla osoittavat, että mies-loppuisten tittelien tulkitaan tarkoittavan useammin juuri miestä. Tämä puolestaan ohjaa ajattelua suuntaan, jossa mies on ammattikuntansa mittapuu. Joka muunlaisiin tuloksiin vetoaa, on tainnut löytää internetistä aika tuoretta tutkimusta.

Värikkäästä keskustelusta huolimatta aika on kypsä muutoksille, joista tutkimusmaailma, Euroopan neuvosto ja suomen kielen lautakunta ovat puhuneet jo pitkään. Suurennuslasi on kohdistettu erityisesti julkishallintoon ja lainsäädäntöön. Koska niiden on tarkoitus palvella yhdenvertaisesti koko kansaa, niiden käyttämällä kielelläkin on erityistä yhteiskunnallista painoarvoa. Siksi koko kansan sosiaaliturvalaitoksena toimiva Kela ottaa nyt tämän askeleen. Kielenhuollon näkökulmasta juristin vierasperäisyyskään ei ole ongelma. Enää pitkään aikaan kielenhuollon lähtökohtana ei ole ollut sanaston järjestelmällinen suomentaminen. Muutoksia tehdään myös vierasperäiseen suuntaan, jos siihen on painavia syitä.

Kela haluaa rohkaista muitakin valtionhallinnon toimijoita tarkastelemaan tehtävänimikkeitä.

Uudistuksen jälkeen tehtävänimikkeisiimme jää vielä pääluottamusmies ja huvudförtroendeman. Katsoimme, että nimikkeet ovat nykymuodossaan erittäin vakiintuneita ja pohjautuvat lakiin tavalla, joka tekee niiden vaihtamisesta vaikeaa. Ehkä ay-liikkeessä onkin jo pohdittu, miten tätäkin nimikettä voisi uudistaa. Ylipäänsä Kela haluaa rohkaista muitakin valtionhallinnon toimijoita tarkastelemaan tehtävänimikkeitä. Tehdään tästä jatkokertomus. Nyt kun tänä syksynä on otettu isoja harppauksia, seuraavat siintävät jo ladun päässä.

Jenni Viinikka

kielenhuoltaja