Kieliversiot 7 min

Álggahatgo sámekultuvrra ja sámegiela oahpuid?

Plánetgo oahpuid Sámi oahpahusguovddážis, Oulu universitehta Giellagas-instituhtas dahje Sámi allaskuvllas Norggas Guovdageainnus? Čohkkiimet dán artihkkalii dieđuid Kela ovdduin erenomážit dutnje.

teaksta Arja Jomppanen, govva Sámi oahpahusguovddáš 29.7.2019

Studeantta doarjagat Sámi oahpahusguovddážis

Sámi oahpahusguovddáš (SOG) lágida máŋggasuorggat ámmátlaš skuvlejumi sihke nuoraide ja rávesolbmuide. Sámekultuvra lea mielde buot skuvlla fállan oahpuin. SOG:s sáhttá čađahit ee. ámmátlaš vuođđodutkosa, ámmát- dahje erenomášámmátdutkosa sihke álbmotoahpahat- dahje friddja čuvgehusbarggu oahpuid. SOG lea nuppi ceahki oahppolágádus, gos čađahuvvon ollesáigge oahpuide sáhttá oažžut oahppodoarjaga.

Oahppodoarjagii gullet oahpporuhta ja oahppoloana stáhtadáhkádus sihke nuppi ceahki studeanttain maiddái skuvlamátkedoarjja ja oahppomateriálalassi.

 Studeantta ahki ja ássanvuohki váikkuhit dasa, makkár ovdduid studeanta oažžu.

Juos ásat iehčanassii ja lea vuollel 17-jahkásaš studeanta, sáhtát oažžut oahpporuđa oahppomateriálalasi 46,80 e/mb logahatoahpuide ja ámmátlaš oahpuide, juos du vánhemiid boađut leat eanemustá 41 100 euro jagis. Eará oahpporuđa it sáhte oažžut 17-jahkásačča rádjái máksojuvvon mánáidruđa dihte. Dasa lassin sáhtát oažžut oahppoloana stáhtadáhkádusa 300 e/mb buot oahppodoarjaga vuoigadahtti oahpuide, juos du vánhemiid boađut leat vuollái 64 400 euro jagis.

Borgemánu 2019 álggu rájes 17-jahkásačča oahpporuhta lea vánhemiid boađuin fuolakeahttá uhcimustá 101,74 e/mb. Vánhemiid boađut sáhttet stuoridit oahpporuđa sturrodaga 250,28 euroi. Juos leat deavdán 18 jagi ja ásat iehčanassii, it sáhte oažžut oahppomateriálalasi, muhto oaččut álo stuorámus vejolaš oahpporuđa dahjege 250,28 e/mb, ja oahppoloana 650,00 e/mb.

Juos leat rávesolmmošstudeanta ja oaččut Bargguhisvuođaruhtarájus rávesolbmuidskuvlendoarjaga dahje heivehuvvon rávesolbmuidskuvlendoarjaga, sáhtát oaččut Kelas rávesolmmošstudeantta oahppoloana stáhtadoarjaga. 

Rávesolmmošstudentii leat maiddái eará oahpuid ruhtadanvejolašvuođat omd. studeren vuorrovirgelobis dahje bargguhisvuođadoarjagiin.

Ássandoarjja láigovistái vai nuvttá ásodatbáiki?

Guhkes gaskkaid Sámis máŋggat nuorat šaddet fárret eret ruovttus go álggahit oahpuid vuođđoskuvlla dahje logahaga maŋŋá. Studeanttat gullet váldooasis almmolaš ássandoarjaga ollái.

Juos leat vuollel 18-jahkásaš ja ásat iehčanassii, sáhtát oažžut Kelas almmolaš ássandoarjaga, juos oaččut oahppodoarjaga dahje dus leat eará jeavddalaš boađut uhcimustá bargomárkandoarjaga veardde. Juos leat jo deavdán 18 jagi, sáhtát álo oažžut almmolaš ássandoarjaga, juos ásat láigovisttis ja juos dus dahje eará borramušgotti lahtuin eai leat beare stuorra boađut.

Sámi oahpahusguovddážis lea iežas ásodat, gos ássan lea studentii nuvttá. Ásodatbáikkit leat eanáš oaivvilduvvon studeanttaide, geat bohtet guhkes mátkki duohken ja geat studerejit ollesáigásaččat ja sin oahput gáibidit jeavddalaš oassálastima oahpahussii. Juos dus lea vuoigatvuohta nuvttá ásodatbáikái, dus ii leat vuoigatvuohta almmolaš ássandoarjagii, juos ii leat erenomáš sivva dasa, ahte it sáhte váldit ásodatbáikki vuostá. Sáhtát goittot dihto dáhpáhusain leat vuoigadahtton almmolaš ássandoarjagii, vaikke ásašitge ásodagas skuvlabeivviid. Sáhtát dárkkistit iežat vuoigatvuođa ássandoarjagii Kela áššehasbálvalusas.

Doarjaga sáhttá oažžut maiddái skuvlamátkái

Sáhtát oažžut Kelas skuvlamátkedoarjaga, juos studeret ollesáigásaččat, du skuvlamátkki golut leat badjel 54 e/mb ja beaivválaš skuvlamátki lea uhcimustá 10 kilomehtera ovtta guvlui. Skuvlamátkedoarjaga sáhttá oažžut almmolaš johtolagain mátkkošteapmái dahje erenomáš skuvlasáhttui.

Sáme oahpahusguovddáš lágida skuvlabeivviin nuvttá studeantasáhtuid miehtemielalaš skuvlamátkedoarjjamearrádusa ožžon ámmátlaš skuvlejumi studeanttaide Avvil–Anár–Avvil. Eará studeanttain sáhtus berrojuvvo máksu. Erenomáš ákkaiguin lea vejolaš oažžut skuvlamátkedoarjaga maiddái iežas biillain mátkkošteapmái, goittotge eanemustá 100 km:a mátkái ovtta guvlui.

Logahatstudeanta ja ámmátlaš vuođđoskuvlejumi studeanta sáhttá oažžut skuvlamátkedoarjaga beaivválaš skuvlamátkkiide.

Skuvlamátkedoarjaga sáhttá oažžut dušše beaivválaš mátkkošteapmái vistti ja studerenbáikki gaskkas. Vahkkosaš ruoktobáikegotti ja studerenbáikegotti gaskasaš mátkkiide dan ii sáhte oažžut, vaikke golut livččege stuorrát. Almmolaš johtolaga studeantavuoládusat ja iehčanassii ássi studeanta alit oahppoovddut álkidahttet lihkus ruovttus fitnama guhkes mátkkiidge duohken.

SOG sámegielaid ja kultuvrra oahput sihke omd. mediasuorggi oahput leat nu gohčoduvvon álbmotoahpahatoahput dahje friddja čuvgehusbarggu oahput, maidda ii sáhte oažžut oahppomateriálalasi iige skuvlamátkedoarjaga. Ámmát- ja erenomášámmátdutkosa čađaheapmái sáhttá oažžut oahppomateriálalasi muhto ii skuvlamátkedoarjaga.

Studeantta doarjagat Giellagas-instituhtas

Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea riikkaviidosaš ovddasvástádus sámegiela ja sámekultuvrra alimus oahpahusas ja dutkamušas Suomas. Giellagas-instituhta oahppoávdnasat leat sámegiella (davvisáme- ja anárašgiela linnját) ja sápmelaš kultuvra, main goappáge sáhttá studeret oaiveávnnasin.

Go čađahat oahpuid, main šaddá dutkkus, sáhtát oažžut oahpporuđa, mii lea dábálaččat 250,28 e/mb (vuolleahkásaš máná fuolaheaddjis 325,28 e/mb). Eará go dutkkusoahpuide sáhttá dábálaččat oažžut doarjaga dušše allaskuvladutkosa čađahan.

Oahpporuđa lassin oahpuid sáhttá ruhtadit oahppoloanain. Kelas ohccojuvvon oahppoloana stáhtadáhkádus allaskuvlastudentii lea 650 e/mb. Allaskuvlaoahpuide sáhttá oažžut oahppodoarjaga 9 mánotbadjái lohkanjagis. Doarjjamánotbajit leat čakča-miessemánnu. Sáhtát goittot ohcat doarjaga maiddái guhkit áigái, juos studeret geassit.

Studeanttat ožžot almmolaš ássandoarjaga seamma eavttuiguin go earátge.

Allaskuvlastudeanta oažžu studeantamállása hattis vuoládusa restoráŋŋain, mat leat mielde Kela málesdoarjagis. Allaskuvlastudeanta ii sáhte oažžut oahppomateriálalasi dahje skuvlamátkedoarjaga. Allaskuvlastudeanttat ožžot almmolaš ássandoarjaga seamma eavttuiguin go earáge Kela áššehasat.

Juos loktet oahppoloana allaskuvlaoahpuidat áigge ja čađahat dutkosa mearreáiggis, sáhtát oažžut oahppoloatnageahpádusa. Dat oaivvilda, ahte Kela máksá oasi oahppoloanastat. Oahppoloatnageahpádus guoská daid allaskuvlastudeanttaid, geat leat álggahan vuosttaš allaskuvladutkkusoahpuideaset 1.8.2014 dahje dan maŋŋá.

Studeantta doarjagat Sámi allaskuvllas Guovdageainnus

Sámi Allaskuvla Norgga Guovdageainnus fállá sámegielaid ja kultuvrra, duoji, journalistihka ja boazodoalu sihke oahpaheaiskuvlema oahpuid, main šaddá allaskuvladutkkus. Sámi allaskuvla lea bivnnut maiddái Suoma beale sámenuoraid gaskkas, ja maiddái rávesolmmošstudeanttat čađahit doppe dávjá dievasmahtti oahpuid.

Oahpporuđa mearri ja mieđihanvuođuštusat olgoriikkain čađahuvvon allaskuvlaoahpuide leat seammát go Suomas čađahuvvon allaskuvlaoahpuin. Oahppoloana stáhtadáhkádus lea 800 e/mb buot olgoriikkain studerejeaddji studeanttain.

Jos studeret olgoriikkain dahje ásat doppe láigovisttis, sáhtát oažžut Kelas oahppodoarjaga ássanlasi.

Jos studeret olgoriikkain dahje ásat doppe láigovisttis, sáhtát ohcat Kelas oahppodoarjaga ássanlasi. Ássanlasi sturrodat lea dábálaččat 210 e/mb. Du ássangolut eai váikkut ássanlasi sturrodahkii. Juos it ása olgoriikkain doppe čađahuvvon oahpuid dihte, it sáhte oažžut ássanlasi. Olgoriikka ássandoarjja ii maiddái mieđihuvvo, juos ásat iežat vánhemiid luhtte dahje oamastanvisttis.

Juos olgoriikkain studerejeaddji ohcá ja oažžu Kelas oahppodoarjaga, son ii dárbbaš sierra almmuhit Kelai olgoriikkaide fárremis. Kelai ferte goittot almmuhit, jos álggahat barggu olgoriikkain. Olgoriikkain bargan mearkkaša dábálaččat dan, ahte olmmoš sirdašuvvá bargoriikka sosiáladorvvu ollái.

Kela suomagielat Studeantta doarjagat -bálvalannummir vástida árgabeivviin dmu 9-16 nummiris 020 692 204. Kela davvisámegielat telefonbálvalus bálvala maŋŋebárggaid ja duorastagaid dmu 9-11 nummiris 020 634 0402.

Artihkkala várás lea jearahallon vástideaddji plánejeaddji Ilpo Lahtinen Kelas.