Kieliversiot 9 min

Álggahatgo sámekultuvrra ja sámegiela oahpuid?

Plánetgo oahpuid Sámi oahpahusguovddážis, Giellagas-instituhtas dahje Sámi allaskuvllas? Čohkkiimet dán artihkkalii dieđuid Kela ovdduin erenomážit dutnje.

teaksta Arja Jomppanen, govva Sámi oahpahusguovddáš 29.7.2019
Kuvituskuva. Saamelaisasuisia opiskelijoita tekemässä käsitöitä.

Luuvâ mainâs anarâškielân
Looǥǥ teeʹkst nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Lue teksti suomeksi

Stuđeantta doarjagat Sámi oahpahusguovddážis

Sámi oahpahusguovddáš (SOG) lágida máŋggasuorggat ámmátlaš skuvlejumi sihke nuoraide ja rávesolbmuide. Sámekultuvra lea mielde buot skuvlla fállan oahpuin. SOG:s sáhttá čađahit ee. ámmátlaš vuođđodutkosa, ámmát- dahje erenomášámmátdutkosa sihke álbmotoahpahat- dahje friddja čuvgehusbarggu oahpuid. SOG lea nuppi ceahki oahppolágádus, gos čađahuvvon ollesáigge oahpuide sáhttá oažžut oahppodoarjaga.

Oahppodoarjagii gullet oahpporuhta ja oahppoloana stáhtadáhkádus sihke nuppi ceahki stuđeanttain maiddái skuvlamátkedoarjja ja oahppomateriálalassi.

Oahppogeatnegasvuohta viidána

Oahppogeatnegasvuohta viidána, ja juohkehaš ferte stuđeret vuođđoskuvlla maŋŋá. Ovdal oahppogeatnegasvuohta nogai vuođđoskuvlii. Oahppogeatnegasvuođa viidáneapmi guoská vuosttažettiin daid nuoraid, geat gerget vuođđoskuvllas jagis 2021.

Stuorimus oassi nuppi dási oahpuin šaddá nuvttá daid nuoraide, geasa viiddiduvvon oahppogeatnegasvuohta guoská. Nuppi dási oahpuide gullet ovdamearkka dihte logahatoahput ja oahput ámmátlaš oahppolágádusas. Dus lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái, juos deavddát čuovvovaš eavttuid:

  • Gearggat vuođđoskuvllas jagis 2021 dahje dan maŋŋá.
  • Leat riegádan jagis 2004 dahje dan maŋŋá.

Nuppástus váikkuha oahppodoarjaga oahppomateriálalassái ja skuvlamátkedoarjagii 1.8.2021 rájes.

Stuđeantta ahki ja ássanvuohki váikkuhit dasa, makkár ovdduid stuđeanta oažžu. Juos ásat iehčanassii ja leat vuollel 17-jahkásaš stuđeanta, sáhtát oažžut oahpporuđa oahppomateriálalasi 47,44 e/mb logahatoahpuide ja ámmátlaš oahpuide, juos du vánhemiid boađut leat eanemustá 41 100 euro jagis. It goittotge sáhte oažžut oahppomateriálalasi, juos dus lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái. Dasa lassin sáhtát oažžut oahppoloana stáhtadáhkádusa 300 e/mb buot oahppodoarjaga vuoigadahtti oahpuide, juos du vánhemiid boađut leat vuollái 64 400 euro jagis.

Stuđeantta ahki ja ássanvuohki váikkuhit dasa, makkár ovdduid stuđeanta oažžu.

Sáhtát oažžut eará oahppodoarjaga, go dus ii šat máksojuvvo mánáidruđa. Oahppodoarjja sáhttá dábálaččat mieđihuvvot áramustá čuovvovaš mánu álggu rájes, go leat deavdán 17 jagi. Iehčanassii ássi 17-jahkásačča oahpporuhta ii leat gitta vánhemiid boađuin ja dat lea uhcimustá 103,12 e/mb. Vánhemiid boađut sáhttet stuoridit oahpporuđa sturrodaga 253,68 euroi. Juos leat deavdán 18 jagi ja ásat iehčanassii, it sáhte oažžut oahppomateriálalasi, muhto oaččut álo stuorámus vejolaš oahpporuđa dahjege 253,69 e/mb, ja oahppoloana 650,00 e/mb.

Juos leat rávesolmmošstuđeanta ja oaččut Bargguhisvuođaruhtarájus rávesolbmuidskuvlendoarjaga, sáhtát oaččut Kelas rávesolmmošstuđeantta oahppoloana stáhtadoarjaga. Rávesolmmošstuđentii leat maiddái eará oahpuid ruhtadanvejolašvuođat omd. stuđeren vuorrovirgelobis dahje bargguhisvuođadoarjagiin.

Ássandoarjja láigovistái vai nuvttá ásodatbáiki?

Guhkes gaskkaid Sámis máŋggat nuorat šaddet fárret eret ruovttus go álggahit oahpuid vuođđoskuvlla dahje logahaga maŋŋá. Stuđeanttat gullet váldooasis almmolaš ássandoarjaga ollái. Stuđeanttat ožžot almmolaš ássandoarjaga seamma eavttuiguin go earátge.

Juos leat vuollel 18-jahkásaš ja ásat iehčanassii, sáhtát oažžut Kelas almmolaš ássandoarjaga, juos oaččut oahppodoarjaga dahje dus leat eará jeavddalaš boađut uhcimustá bargomárkandoarjaga veardde. Juos leat jo deavdán 18 jagi, sáhtát álo oažžut almmolaš ássandoarjaga, juos ásat láigovisttis ja juos dus dahje eará borramušgotti lahtuin eai leat beare stuorra boađut.

Sámi oahpahusguovddážis lea iežas ásodat, gos ássan lea stuđentii nuvttá. Ásodatbáikkit leat eanáš oaivvilduvvon stuđeanttaide, geat bohtet guhkes mátkki duohken ja geat stuđerejit ollesáigásaččat ja sin oahput gáibidit jeavddalaš oassálastima oahpahussii. Juos dus lea vuoigatvuohta nuvttá ásodatbáikái, dus ii leat vuoigatvuohta almmolaš ássandoarjagii, juos ii leat erenomáš sivva dasa, ahte it sáhte váldit ásodatbáikki vuostá. Sáhtát goittot dihto dáhpáhusain leat vuoigadahtton almmolaš ássandoarjagii, vaikke ásašitge ásodagas skuvlabeivviid. Sáhtát dárkkistit iežat vuoigatvuođa ássandoarjagii Kela áššehasbálvalusas.

Doarjaga sáhttá oažžut maiddái skuvlamátkkiide

Kela sáhttá buhtadit skuvlamátkkiid goasttádusaid skuvlamátkedoarjagiin, juos čađahat logahatoahpuid dahje ámmátlaš oahpuid (dihto spiehkastagain), rávesolbmuid vuođđoskuvlema dahje álbmotallaskuvllaoahpuid oahppogeatnegassan. Nuvttá skuvlejupmái vuoigadahtton stuđeanttat sáhttet oažžut skuvlamátkedoarjaga, juos skuvlamátki lea unnimustá 7 kilomehtera ovtta guvlui. Eará stuđeanttat sáhttet oažžut skuvlamátkedoarjaga, juos skuvlamátki lea unnimustá 10 kilomehtera ovtta guvlui. Sáhtát oažžut skuvlamátkedoarjaga, juos dus lea doarjagii vuoigadahtti skuvlamátkkit unnimustá 10 beaivvi mánotbajis. Doarjja lea dievasmearálaš, juos dus leat skuvlamátkkit unnimustá 15 beaivvis mánotbajis. Juos dus lea 10–14 doarjagii vuoigadahtti mátkebeaivvi mánotbajis, oaččut beali dievasmearálaš doarjagis.

Oza skuvlamátkedoarjaga juohke oahppojahkái sierra skuvlamátkedoarjaga ohcanskoviin. Guođe ohcamuša iežat oahppolágádussii, mii doaimmaha dan Kelai.

Erenomáš ákkaiguin lea vejolaš oažžut skuvlamátkedoarjaga maiddái iežas biillain mátkkošteapmái.

Sámi oahpahusguovddáš lágida skuvlabeivviin nuvttá sáhtuid miehtemielalaš skuvlamátkedoarjjamearrádusa ožžon ámmátlaš skuvlejumi stuđeanttaide Avvila ja Anára gaskkas. Eará stuđeanttain sáhtus berrojuvvo máksu. Erenomáš ákkaiguin lea vejolaš oažžut skuvlamátkedoarjaga maiddái iežas biillain mátkkošteapmái, goittotge eanemustá 100 km:a mátkái ovtta guvlui.

SOG sámegielaid ja kultuvrra oahput sihke omd. mediasuorggi oahput leat nu gohčoduvvon álbmotoahpahatoahput dahje friddja čuvgehusbarggu oahput, maidda ii sáhte oažžut oahppomateriálalasi iige skuvlamátkedoarjaga. Sámegiela ja kultuvrra oahpuide sáhtát goittotge oažžut skuvlamátkedoarjaga, juos dus lea oahppogeatnegassan vuoigatvuohta mávssuhis skuvlemii.

Ámmát- ja erenomášámmátdutkosa čađaheapmái sáhttá oažžut oahppomateriálalasi muhto ii skuvlamátkedoarjaga. It sáhte goittotge oažžut oahppomateriálalasi, juos dus lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái. Sáhtát oažžut skuvlamátkedoarjaga, juos čađahat ámmátdutkosa ja dus lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái.

Stuđeantta doarjagat Giellagas-instituhtas

Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea riikkaviidosaš ovddasvástádus sámegiela ja sámekultuvrra alimus oahpahusas ja dutkamušas Suomas. Giellagas-instituhta oahppoávdnasat leat sámegiella ja sápmelaš kultuvra, main goappáge sáhttá stuđeret oaiveávnnasin.

Go čađahat oahpuid, main šaddá dutkkus, sáhtát oažžut oahpporuđa, mii lea dábálaččat 253,69 e/mb (vuolleahkásaš máná fuolaheaddjis 355,05 e/mb). Eará go dutkkusoahpuide sáhttá dábálaččat oažžut doarjaga dušše allaskuvladutkosa čađahan.

Oahpporuđa lassin oahpuid sáhttá ruhtadit oahppoloanain. Kelas ohccojuvvon oahppoloana stáhtadáhkádus allaskuvlastudentii lea 650 e/mb. Allaskuvlaoahpuide sáhttá oažžut oahppodoarjaga 9 mánotbadjái lohkanjagis. Doarjjamánotbajit leat čakča-miessemánnu. Sáhtát goittot ohcat doarjaga maiddái guhkit áigái, juos studeret geassit.

Stuđeanttat ožžot almmolaš ássandoarjaga seamma eavttuiguin go earátge.

Allaskuvlastuđeanta oažžu stuđeantamállása hattis vuoládusa restoráŋŋain, mat leat mielde Kela málesdoarjagis. Allaskuvlastuđeanta ii sáhte oažžut oahppomateriálalasi dahje skuvlamátkedoarjaga. Allaskuvlastuđeanttat ožžot almmolaš ássandoarjaga seamma eavttuiguin go earáge Kela áššehasat.

Allaskuvlastuđeantta dearvvasvuođadikšunmáksu

Jagis 2021 rájes ámmátallaskuvllaid ja universitehtaid stuđeanttat galget máksit Kelai allaskuvlastuđeanttaid dearvvasvuođadikšunmávssu. Juos čađahat allaskuvladutkosa suopmelaš allaskuvllas ja leat almmuhan iežat mieldeorrun, oaččut geavahit Stuđeanttaid dearvvasvuođadikšunvuođđudusa nappo YTHS bálvalusaid.

Dearvvasvuođadikšunmáksu lea sullii 36 euro lohkanbajis. Kela ii sádde mávssus rehkega. Galggat ieš muitit máksit dan guktii jagis. Giđđabáji mávssu galgá máksit maŋimustá 31.1. ja čakčabaji mávssu maŋimustá 30.9.

Studeantta doarjagat Sámi allaskuvllas Guovdageainnus

Sámi Allaskuvla Guovdageainnus fállá sámegielaid ja kultuvrra, duoji, journalistihka ja boazodoalu sihke oahpaheaiskuvlema oahpuid, main šaddá allaskuvladutkkus. Sámi allaskuvla lea bivnnut maiddái Suoma beale sámenuoraid gaskkas, ja maiddái rávesolmmošstudeanttat čađahit doppe dávjá dievasmahtti oahpuid.

Oahpporuđa mearri ja mieđihanvuođuštusat olgoriikkain čađahuvvon allaskuvlaoahpuide leat seammát go Suomas čađahuvvon allaskuvlaoahpuin. Oahppoloana stáhtadáhkádus lea 800 e/mb buot olgoriikkain studerejeaddji studeanttain.

Jos stuđeret olgoriikkain dahje ásat doppe láigovisttis, sáhtát oažžut Kelas oahppodoarjaga ássanlasi.

Jos stuđeret olgoriikkain ja ásat doppe láigovisttis, sáhtát oažžut Kelas oahppodoarjaga ássanlasi. Sáhtát ohcat dan seammá háve, go ozat earáge oahppodoarjaga.  Ássanlasi sturrodat lea 210 e/mb. Juos it ása olgoriikkain doppe čađahuvvon oahpuid dihte, it sáhte oažžut ássanlasi. Olgoriikka ássandoarjja ii maiddái mieđihuvvo, juos ásat iežat vánhemiid luhtte dahje oamastanvisttis.

Juos olgoriikkain stuđerejeaddji ohcá ja oažžu Kelas oahppodoarjaga, son ii dárbbaš sierra almmuhit Kelai olgoriikkaide fárremis. Kelai ferte goittot almmuhit, jos álggahat barggu olgoriikkain. Olgoriikkain bargan mearkkaša dábálaččat dan, ahte olmmoš sirdašuvvá bargoriikka sosiáladorvvu ollái.

Kela suomagielat Stuđeren ja vearjogeatnegasvuohta -bálvalannummir vástida árgabeivviin dmu 9–16 nummiris 020 692 209. Kela davvisámegielat telefonbálvalus bálvala vu–be dmu 13–15 nummiris 020 634 2894. Sáhtát váldit oktavuođa Kelai maiddái davvisámegielat gáiddusbálvalusa bokte.

Artihkkala várás lea jearahallon vástideaddji plánejeaddji Ilpo Lahtinen Kelas. Artihkal lea beaiváduvvon 23.6.2021.

Aihesanatsaame