Kevät ei vielä edes viherrä puiden oksissa, kun Metsäpellon mansikkatilalla Suonenjoella on jo pitkä tehtävälista odottamassa tekijöitään. Kasvutunneleiden päällysmuovit täytyy asentaa ja kasvatuspöydät laittaa istutusvalmiiksi. Kylmiössä on jo taimia odottamassa istutusta, jonka aika koittaa pian.
Tilan yrittäjinä toimivat Jussi Huttunen ja hänen vaimonsa Pauliina Kovanen. Tänä vuonna he todennäköisesti palkkaavat kaksi ympärivuotista työntekijää, ja lisäksi joka vuosi tarvitaan noin 50–60 kausityöntekijää. Näistä kymmenkunta on marjatilalla kevättöistä syystöihin, ja loput tulevat pariksi kuukaudeksi sadonkorjuuaikaan.
EU:n ulkopuolelta tulevat kausityöntekijät saavat tarvittaessa sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa asiakasmaksun hinnalla.
Työntekijöitä tulee yleensä Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Valtaosa on yrittäjille tuttuja tekijöitä, jotka palaavat vuodesta toiseen. Suomeen tuloa helpottaa se, ettei työntekijöiden tarvitse olla huolissaan mahdollisen sairaanhoidon kustannuksista, sanoo Kovanen.
– Viisumin ehtona on pakollinen vakuutus, mutta monesti niiden ehdot ovat niin huonot, ettei niistä saa oikein mitään takaisin. Siksi se voi olla iso huoli, että jotain ennalta-arvaamatonta tapahtuisi ja täältä joutuisi tuhansien eurojen laskun kanssa kotiin.
Kuitenkin EU:n ulkopuolelta tulevat kausityöntekijät saavat tarvittaessa sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa asiakasmaksun hinnalla eli samaan hintaan kuin Suomessa asuvat. Kela korvaa valtion varoista julkiselle terveydenhuollolle aiheutuneet kustannukset.
Kausityöntekijällä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin
Suomessa työskentelevällä henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin sen ajan, kun hän on työeläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutettuna Suomessa. EU-maiden, Eta-maiden tai Sveitsin ulkopuolelta tuleva työntekijä tarvitsee lisäksi Maahanmuuttoviraston myöntämän työskentelyyn oikeuttavan oleskeluluvan tai todistuksen tai Suomen suurlähetystön myöntämän työskentelyyn oikeuttavan viisumin.
Kun kausityöntekijällä on voimassa oleva työsopimus ja työskentelyyn oikeuttava oleskelulupa tai viisumi, Kela voi myöntää hänelle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kausityöntekijöillä tarkoitetaan sesongin ajan Suomessa työskenteleviä maa- ja puutarhatalouden tai matkailualan työntekijöitä mutta ei esimerkiksi luonnonmarjojen poimijoita.
Vuositasolla hoito-oikeutta EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille haetaan joitain satoja, kertoo suunnittelija Reetta Kyyrö Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksesta. Tämä on kaukana kausityöntekijöiden todellisesta määrästä, joka on noin 14 000–20 000 vuodessa.
Hakemusten määrään vaikuttanee osaltaan se, että suuri osa kausityöntekijöistä on Suomessa vain muutamia kuukausia. Toisekseen kausityöntekijöillä tai heidän työnantajillaan ei välttämättä ole tietoa kausityöntekijän oikeudesta saada Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja, Kyyrö toteaa.
Nyt kausityöntekijä saa oikeuden sairaanhoitoon entistä sujuvammin
Tänä vuonna sairaanhoito-oikeuden ratkaiseminen Kelassa on muuttunut.
– Aikaisemmin hoito-oikeus ratkaistiin siinä vaiheessa, kun kausityöntekijä oli saanut suomalaisen henkilötunnuksen ja hänen kuulumisensa Suomen sosiaaliturvaan oli ratkaistu Kelassa, kertoo Kyyrö.
Hoito-oikeutta saa hakea heti, kun työsopimuksen tehneellä työntekijällä on voimassa oleva kausityötodistus tai -viisumi.
Kuitenkaan kausityöläiset eivät tarvitse henkilötunnusta tai oikeutta Suomen sosiaaliturvaan saadakseen käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita asiakasmaksun hinnalla. Digi- ja väestötietovirastosta haettava henkilötunnus tarvitaan yksityisen terveydenhuollon palveluiden ja reseptilääkkeiden sairaanhoitokorvaus-oikeuden saamiseen, mutta julkisen terveydenhuollon hoito-oikeutta saa hakea heti, kun työsopimuksen tehneellä työntekijällä on voimassa oleva kausityötodistus tai -viisumi.
Kela tarkistaa todistuksen tai viisumin voimassaolon ja myöntää Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sen esittämällä asiakas saa kaiken tarvitsemansa hoidon julkisessa terveydenhuollossa asiakasmaksun hinnalla.
Oikeus sairaanhoitoon kannattaa hakea, kun kausityöntekijän työsuhde alkaa
Pauliina Kovaselle hoito-oikeuden hakeminen on selviö.
– Työntekijämme ovat olleet tyytyväisiä, että jos hoitoon on pakko hakeutua, on hinta kohtuullinen.
Aikaisempina vuosina Kovanen on hakenut lyhytaikaisille työntekijöilleen sairaanhoito-oikeutta vain silloin, jos tarvetta sairaanhoitoon on tullut. Tätä Kyyrö ei suosittele, koska jos todistusta hoito-oikeudesta ei ole hoitoon hakeuduttaessa, voidaan asiakkaalta laskuttaa hoidosta sen todelliset kustannukset. Laskun oikaisemista voi pyytää, kun todistus oikeudesta hoitoetuuksiin on myönnetty, mutta on kaikkien kannalta sujuvampaa, että hoito-oikeutta on haettu ja todistus myönnetty heti työsuhteen alussa, Kyyrö sanoo.
Juuri tämä on Pauliina Kovasen tehtävälistalla tämän vuoden kesäkuussa, kun lyhytaikaiset kausityöntekijät saapuvat.
Näin hoito-oikeutta haetaan
- Hoito-oikeutta haetaan Kelasta lomakkeella Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa SV 139.
- Työntekijällä tulee olla Maahanmuuttoviraston myöntämä kausityötodistus tai Suomen edustuston myöntämä kausityöviisumi. Kela näkee tiedot järjestelmästä, eli näitä ei tarvitse liittää hakemukseen.
- Työnantaja voi hakea oikeutta työntekijän antamalla valtakirjalla. Myös työntekijä itse voi hakea oikeutta sairaanhoitoon.
- Kela myöntää kausityöntekijälle asiakirjan, Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kun todistuksen esittää julkisessa terveydenhuollossa, saa tarvitsemansa hoidon samaan hintaan kuin Suomessa asuvat.
