Siirry sisältöön

Paussin paikka

Katja Jokiniemi sai ensimmäisen kirjastoalan työpaikkansa vuorotteluvapaan sijaisena 1990-luvulla. Nyt on hänen vuoronsa hengähtää hetki vuorotteluvapaalla.
Työ & Toimeentulo | 22.6.2021
Kuuntele artikkeli

Hyvästit aikatauluille ja suunnitelmille. Vihdoin aikaa spontaanille arjelle ja itsestä huolehtimiselle. Vuorotteluvapaa on palvellut Katja Jokiniemeä hyvin.

Katja työskentelee pedagogisena informaatikkona Helsingin kaupunginkirjastossa. Hän tekee asiakaspalvelutyötä Itäkeskuksen kirjastossa ja hoitaa lisäksi kaupunkitasoista tehtävää kirjastoissa toteutettavan digituen koordinaattorina.

”Työskentelen paljon digitukea tarjoavien vapaaehtoisten kanssa. He suhtautuvat työhön innokkaasti, ja sellaisen porukan kanssa on hyvä työskennellä. Myös kaupunginlaajuinen työnkuva on vaihteleva, ja tapaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä.”

Mutta se Katjan työstä. Vielä seuraavan viiden kuukauden ajan niitä hoitaa joku muu, sillä Katja lomailee.

Katja istuu puistonpenkillä ja pitää kädessään kirjaa.
Katjan ura kirjastossa alkoi 22 vuotta sitten vuorotteluvapaan sijaisena. Hänen haaveensa omasta vuorotteluvapaasta heräsi jo silloin. ”Näin, miten kollegani ottivat vapaata ja palasivat virkistäytyneinä takaisin töihin.”

Vuorottelu­vapaalla saa vuorottelu­korvausta työttömyys­kassasta tai Kelasta

Vuorotteluvapaa on työntekijän ja työnantajan välinen järjestely, jossa työntekijä vapautetaan työtehtävistään määräajaksi. Samaksi ajaksi työnantaja palkkaa TE-palveluissa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Vuorotteluvapaa voi kestää 100–180 kalenteripäivää. Vapaata ei voi jaksottaa. Vuorotteluvapaan jälkeen työhön palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

Vuorotteluvapaalla työntekijä saa vuorottelukorvausta joko työttömyyskassasta tai Kelasta. Kassan maksaman korvauksen suuruus on 70 prosenttia täydestä ansiopäivärahasta ilman lapsikorotusta, ja Kelan vuorottelukorvauksen osuus lasketaan peruspäivärahasta ilman lapsikorotusta. Valtaosa saa vuorottelukorvauksen kassasta: vuonna 2020 Kela maksoi vuorottelukorvausta 32 henkilölle.

Kiinnostus heräsi, kun kollegoilla oli hyviä kokemuksia vuorottelu­vapaasta

Kun Katjan vuorotteluvapaa reilu kuukausi sitten alkoi, eräänlainen ympyrä sulkeutui.

Katja on työskennellyt kirjastossa ensin kirjastovirkailijana ja sitten esimies- ja asiantuntijatehtävissä yhteensä 22 vuotta. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli vuorotteluvapaan sijaisuus Porvoon kaupunginkirjastossa.

”Valmistuin kirjastovirkailijaksi 90-luvun lama-Suomeen. Työpaikkoja ei juuri ollut tarjolla, mutta sain vuorotteluvapaan sijaisuuden, joka oli minulle lottovoitto. Monilla muillakin kollegoillani on samoja kokemuksia. Vuorotteluvapaan sijaisina he ovat saaneet jalkaa oven väliin.”

”Näin, miten pidempään työskennelleet kollegat ottivat vapaata ja tulivat sitten piristyneinä takaisin töihin.”

Katja istuu rantakivellä ja katsoo maisemaan.
Reilun kuukauden kokemuksella vuorotteluvapaa on palvellut Katjaa hyvin. ”Voin elää oman luonnollisen vuorokausirytmini mukaan ja mennä minne nenä näyttää. Olen kokenut tämän tosi vapauttavaksi.”

Päätös Katjan omasta vuorotteluvapaasta syntyikin jo samoihin aikoihin.

”Näin, miten pidempään työskennelleet kollegat ottivat vapaata ja tulivat sitten piristyneinä takaisin töihin. Se tuntui tosi hienolta. Mietin, että toivottavasti itsellänikin olisi joskus mahdollisuus tällaiseen paussiin.”

Kuitenkin samaan aikaan Katja seurasi, miten mahdollisuus irtiottoon lipui hiljalleen kauemmas tulevaisuuteen. Vuorotteluvapaan ehtoja on vuosien varrella muutettu tiukemmiksi, ja myös koko järjestelmän lakkauttamisesta on keskusteltu.

Vuorottelu­vapaan ehdot ovat muuttuneet – suosio on laskenut

Vuorotteluvapaan pitämiselle on muutama selkeä ehto.

Työajan tulee olla vähintään 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Työsuhteen samaan työnantajaan on tullut kestää yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta juuri ennen vuorotteluvapaan alkamista, ja mahdollisen edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä tulee olla vähintään viisi vuotta.

Lisäksi vuorotteluvapaan pitämiseksi tarvitaan tarpeeksi pitkä työhistoria. Tätä on vuosien mittaan kiristetty. Vielä 2000-luvun alussa vuorotteluvapaalle pääsi 10 vuoden työkokemuksella ja vapaa saattoi kestää jopa vuoden. Nykyään työhistoriaa tulee olla vähintään 20 vuotta, ja vapaata saa enintään puoli vuotta. Tämä on vaikuttanut vuorotteluvapaan suosioon.

Vuonna 2010 vuorottelukorvausta maksettiin noin 17 000 suomalaiselle, kun vuonna 2020 sitä maksettiin enää noin 5 000:lle, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Pekka Paaermaa YLEn artikkelissa.

”Pidän tosi tärkeänä sitä, että ihmisellä on aikuisiällä mahdollisuus tehdä irtiotto töistä. Se on pitkä taival, jos töitä edessä on vähintään 40 vuotta ilman minkäänlaista taukoa.”

Katjaa keskustelu vuorotteluvapaan tulevaisuudesta on huolestuttanut.

”Mietin, ehtiikö koko systeemi poistua ennen kuin itselleni tulee tähän mahdollisuus. Pidän tosi tärkeänä sitä, että ihmisellä on aikuisiällä mahdollisuus tehdä irtiotto töistä. Se on pitkä taival, jos töitä on edessä vähintään 40 vuotta ilman minkäänlaista taukoa.”

Joten, kun 20 vuoden työaikavaatimus tuli täyteen, alkoi Katja miettiä sopivaa ajankohtaa omalle, pitkään odotetulle paussilleen. Kertaalleen sovittua aloitusta siirrettiin vuodella eteenpäin, kun korona iski. Keväällä 2021 koronatilanne oli edelleen päällä, mutta enää Katja ei halunnut odottaa.

”Olin suunnitellut asiaa jo niin kauan. Päätin, että jään vapaalle, oli koronaa tai ei.”

Vuorottelu­vapaan hakeminen oli helppoa

Kun päätös vapaasta oli tehty, oli asioiden järjestäminen Katjan mukaan helppoa.

Hän teki työttömyyskassansa verkkopalvelussa sähköisen vuorottelukorvaushakemuksen ja toimitti tarvittavat liitteet: työnantajan kanssa laaditun vuorottelusopimuksen ja palkkatodistuksen, joista kävi ilmi hänen työhistoriansa nykyisellä työnantajalla.

Katja on kyykistyneenä rantakalliolla ja katselee kukkia.
Katja saa vuorottelukorvauksen työttömyyskassasta. Sen lisäksi hän on varautunut vuorotteluvapaaseen säästöillä. ”Vuorottelukorvaus on mahtava juttu, mutta se ei kata kaikkia menoja. Lisäksi täytyy olla vähän säästöjä.”

Lisäksi työnantaja toimitti TE-palveluihin vuorottelusopimuksen ja selvityksen siitä, että oli palkannut Katjalle sijaisen vuorotteluvapaan ajaksi. Ennen vapaan alkamista Katjan tuli vielä toimittaa TE-palveluihin palkkatodistus, josta kävi ilmi vapaata edeltävän 13 kuukauden työssäolo ja työsuhteen kokoaikaisuus.

”Prosessi oli selkeä, nopea ja hirveän hyvin ohjeistettu. Työnantaja hoiti hyvin oman puolensa, ja se, mikä jäi minulle, sujui hyvin.”

Vuorottelukorvaus on hyvä lisä elinkustannusten kattamiseen, mutta ei riitä kaikkeen. Tähän Katja oli varautunut säästöillä.

”Tietysti rahan tarve riippuu siitä, mitä vapaalla ajattelee tehdä. Matkustelu vaatii enemmän kuin kotonaolo.”

”Voin elää oman luonnollisen vuorokausirytmini mukaan ja mennä minne nenä näyttää.”

Kun loma alkoi, tuntui Katjasta pitkään epätodelliselta. Työkuviot pyörivät päässä, vaikka vapaaseen olikin ollut aikaa valmistautua. Hiljalleen irtiotto tutuista rutiineista alkoi kuitenkin konkretisoitua.

Katja istuu puistonpenkillä ja lukee kirjaa.
Toistaiseksi korona on rajoittanut Katjan suunnitelmia vuorotteluvapaan käytöstä. ”En silti halunnut enää lykätä vuorotteluvapaata koronan takia. Näinkin vapaa on tuntunut helpottavalta. Kalenterini on tyhjä, eikä mitään tarvitse aikatauluttaa.”

Katjan alkuperäiset matkustussuunnitelmat ovat koronan vuoksi ainakin toistaiseksi jäissä. Tekemisestä hänellä ei kuitenkaan ole ollut pulaa – päivät kuluvat lukiessa ja ulkoillessa, ja lisäksi Katja on aloittanut karjalan kielen etäopinnot. Kotoisa arki ilman aikatauluja on ollut hyvää vaihtelua vuosien vuorotyölle.

”Voin elää oman luonnollisen vuorokausirytmini mukaan ja mennä minne nenä näyttää. Olen kokenut tämän tosi vapauttavaksi.”

Katjan vinkit vuorottelu­vapaata harkitsevalle

  1. Keskustele vuorotteluvapaasta ajoissa työnantajasi kanssa. Kun olet hyvissä ajoin liikkeellä, on helppo sumplia tehtävien siirtoa vuorotteluvapaan sijaiselle. Tällöin on helpompi myös itse jäädä lomalle.
  2. Varaudu taloudellisesti. Vuorottelukorvaus on pienempi kuin palkka. Miten pärjäät, jos sinulla on lainaa tai korkeat elinkustannukset?
  3. Mieti jo etukäteen, mitä haluat lomalla tehdä ja millaisia tavoitteita sinulla on vapaan ajaksi. Näitä voi olla hyödyllistä kirjata itselleen ylös. Kun vapaa alkaa, muista, että olet sen ansainnut.

Kelan vuorottelukorvaus

  • Kelan vuorottelukorvaus on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.
  • Kelan vuorottelukorvaus on 70 % työttömyyspäivärahasta, jossa ei ole mukana korotusosaa tai korotettua ansio-osaa. Vuonna 2021 peruspäivärahasta laskettu vuorottelukorvaus on 23,65 euroa päivässä.
  • Vuorottelukorvauksen määrän voit arvioida laskurilla.
  • Vuorottelukorvaus maksetaan jälkikäteen kerran kuukaudessa enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Vuorottelukorvauksesta maksetaan verot.
  • Kelan vuorottelukorvausta voit hakea Kelan ja työttömyyskassojen yhteisellä lomakkeella TYJ07.
  • Vuorottelukorvaushakemuksen liitteiksi tarvitaan työntekijän ja työnantajan kirjallinen sopimus vuorotteluvapaasta ja työnantajan täyttämä palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta.

Asiantuntijana juristi Antti Ristimäki, työttömyysturva- ja asumistukiryhmä, Kela

Teksti Anne Ventelä
Editointi Jenni Juntunen
Kuvat Roope Permanto
Kotialbumin kuvat Katja Jokiniemi
Videot Roope Permanto
Kuvatoimitus Satu Karppinen

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.