Anna Järveläinen tervehtii tiskin takaa Tampereen keskustorin laidalla Café Parvessa. Introvertiksi itseään kuvaileva nainen on yllättänyt itsensä, sillä asiakaspalvelu on osoittautunut kuntouttavassa työtoiminnassa mielekkäämmäksi tehtäväksi kuin yksinäisempi puurtaminen keittiössä. Erikoiskahvitkin sujuvat jo, vaikka aluksi jännitti.
”Työttömänä ei ole rahaa harrastuksiin tai virkistykseen, eli itselläni ei ole periaatteessa varaa juoda kahvilassa lattea. Vaikka yrittäisi elää miten pienesti, niin työmarkkinatuki ja asumistuki eivät millään riitä. Aina on rahat loppu puolitoista viikkoa ennen kuun loppua”, Anna kertoo.
Kuntouttavassa työtoiminnassa hän saa työmarkkinatuen korotusosan, noin 100 euroa enemmän kuukaudessa. Myös Annan avomies on juuri nyt työttömänä, mutta useimmiten he onnistuvat venyttämään senttiä ja pärjäämään seuraavaan kuuhun. Toisinaan, esimerkiksi sairauspoissaolon pienentäessä korotusosaa, rahat eivät kuitenkaan riitä pakollisiin laskuihin.
Tänäkin vuonna Anna on pyöräillyt kolmesti Kelan toimistoon, tulostanut tiliotteet, kopioinut tutuksi käyneet liitteet ja täyttänyt toimeentulotukihakemuksen.
”Hakeminen olisi varmasti helpompaa sähköisesti, mutta olen tässä asiassa vanhoillinen. Tuntuu virallisemmalta ja turvallisemmalta hakea paperilomakkeella.”
Isossa kaupungissa eläminen on kalliimpaa
Anna muutti Tampereelle lokakuussa 2016 pienestä Outokummun kaupungista Pohjois-Karjalasta, missä hän oli asunut koko elämänsä.
”Ei siellä ollut enää vuosiin minulle mitään. Työllisyystilannekin oli huono.”
Peruskoulun jälkeen Anna oli opiskellut kuva-artesaaniksi. Sitten hän oli ollut työharjoittelussa eläintarvikeliikkeessä, työkokeiluissa eläinlääkärin vastaanotolla ja kirpputorilla sekä kuntouttavassa työtoiminnassa käsityöpajalla. Muutaman taidenäyttelynkin hän oli pitänyt.
Palkkatöissä nuori nainen on ollut ainoastaan kahdesti: yhtenä kesänä hautausmaalla ja toisena kesänä palkkatukityössä päiväkodissa. Nyt hän luottaa siihen, että Tampereelta löytyisi opiskelu- ja työmahdollisuuksia.
”Asumistuki ei noussut samassa suhteessa kuin vuokra.”
Toimeentulon kannalta muutto isoon kaupunkiin on ollut kuitenkin haaste, sillä eläminen on selvästi kalliimpaa. Pyörämatkan päässä keskustasta sijaitsevan kodin vuokra on kova, mutta kalliit olisivat myös joukkoliikenteen kausiliput kahdelle aikuiselle.
”Asumistuki ei noussut samassa suhteessa kuin vuokra”, Anna harmittelee.
Suuremmassa kaupungissa on myös enemmän houkutuksia. On elokuvateattereita, kahviloita ja hypermarketteja.
”Outokummusta oli lähimpään Prismaan 50 kilometriä. Nyt meillä on Prisma kodin vieressä!” Anna puuskahtaa melkein epäuskoisesti.
Myös pitkät matkat lapsuudenkotiin Pohjois-Karjalaan ovat vieneet työmarkkinatuesta ison siivun. Anna tunnustaa, että välillä on pitänyt lainata rahaa vanhemmilta.
”Siitä en tykkää yhtään.”
Ei enää pikavippejä laskujen maksamiseen
”Minulla on ollut tietynlainen häpeä siitä, että joudun hakemaan toimeentulotukea. Perheen vaikutus on tässä asiassa varmaan suuri. Vanhempani ovat olleet aina työelämässä ja tunnen, että olen musta lammas.”
Anna toteaa, että on kuitenkin hyvä tietää, että on olemassa vielä vaihtoehto, kun rahat uhkaavat loppua. Hän kertoo avoimesti, että nuorempana oli vaihe, jolloin hän otti laskujen maksamiseen pikavippejä.
”Sitten otin uusia pikavippejä entisten pikavippien maksamiseen”, hän tunnustaa.
Syntyi kierre, jossa Anna velkaantui ja menetti luottotietonsa. Siitä on seurannut vaikeuksia asunnon saannissa. Myöskään isojen hankintojen tekeminen osamaksulla ei ole mahdollista.
”Minulla on taipumus viivytellä, mutta olen oppinut, että kun vaan tekee toimeentulotukihakemuksen, niin hetkellisesti asiat ovat taas kunnossa.”
Perustoimeentulotukea Anna muistelee hakeneensa ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten. Hän kuvailee tuen hakemista ensimmäisillä kerroilla kauheaksi, sillä liitteistä jäi usein puuttumaan osa.
”Minulla on taipumus viivytellä, mutta olen oppinut, että kun vaan tekee hakemuksen, niin hetkellisesti asiat ovat taas kunnossa. Mitä pidempään hakemuksen kanssa viivyttelee, sitä pidempään tuen maksamisessakin menee.”
Myöhemmin tuen hakemiseen on tullut rutiinia, mutta se Annalle on jäänyt epäselväksi, miksi osa tuesta peritään toisinaan seuraavassa kuussa takaisin ja toisinaan ei.
Kelasta kerrotaan, että pääasiassa toimeentulotukea ei peritä takaisin. Toisinaan toimeentulotuki voidaan myöntää ennakkona esimerkiksi tulevaa työmarkkinatukea tai asumistukea vastaan. Kun ensisijainen tuki tulee asiakkaan tilille, Kela voi periä ennakkona maksamansa toimeentulotuen osuuden etuudesta takaisin.
Kahvilatyö kiinnostaa jatkossakin
Työttömyydestä ja taloudellisista murheista huolimatta Anna ei ole jäänyt toimettomaksi. Melkein heti Tampereelle muutettuaan hän aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa Kuntoutuspolku ry:n kahvilassa. Keväällä hän haki opiskelemaan eläintenhoitajaksikin, mutta tällä kertaa unelmien opiskelupaikka jäi vielä saamatta.
Anna kehuu, että kuntouttava työ aidossa työympäristössä on ollut hieno kokemus. Kun pesti Cafe Parvessa elokuussa päättyy, Anna suunnittelee hakevansa työ- tai harjoittelupaikkaa kahvilasta. Luottamus parempaan tulevaisuuteen on nyt luja.
”Tiedän, että se päivä tulee pian, ettei minun tarvitse enää hakea toimeentulotukea”, hän toteaa päättäväisesti.
Toimeentulotuen hakemiseen on tarjolla monenlaista apua
- Toimeentulotukea voi hakea verkkohakemuksella Kelan asiointipalvelussa, paperilomakkeella sekä suullisesti joko puhelimessa tai Kelan toimistossa.
- Kelan verkkosivuilla on ohje toimeentulotuen hakemiseen sekä pikaohje perustoimeentulotukeen, joka myös neuvoo tuen hakemisessa.
- Jos jokin asia jää askarruttamaan, voit tutustua esimerkiksi usein kysyttyihin kysymyksiin toimeentulotuesta.
- Apua hakemuksen tekemiseen saa myös puhelinnumerosta 020 692 207. Jos haluat jättää varsinaisen hakemuksesi puhelimitse, varaa puhelinaika Kelan verkkosivuilla. Kelasta soitetaan sinulle sovittuna aikana.
- Sekä verkko- että paperihakemuksen täyttämiseen saa opastusta kädestä pitäen myös Kelan toimistoissa. Muista ottaa mukaan verkkopankkitunnuksesi, jos haluat tehdä verkkohakemuksen. Myös toimistoon voi varata ajan.
- Perusasioissa neuvoja saa myös yhteispalvelupisteistä, joissa palveluneuvojana on yleensä kunnan työntekijä.
