Työ & Toimeentulo 4 min

8 kysymystä työttömyysturvan aktiivimallista

Työttömiä koskeva niin sanottu aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Sen tavoitteena on lyhentää työttömyyden kestoa. Millaisia muutoksia malli tuo työttömän elämään?

Kuuntele artikkeli

https://www.ispeech.org

teksti Jukka Nortio kuva iStock 16.1.2018

Työtön ilmoittaa palkkatyöstä, yrittäjätoiminnasta tai osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun Kelalle ja työttömyyskassalle kuten ennenkin.

Eduskunta sääti joulun alla runsasta keskustelua synnyttäneen työttömyysturvan aktiivimallin. Se kannustaa työttömyysetuuden saajia työskentelyyn, yrittäjyyteen tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Työtön saa täyden työttömyysetuuden, jos hän täyttää tietyt aktiivisuuden edellytykset tarkastelujakson aikana. Muussa tapauksessa työttömyysetuudesta vähennetään 4,65 prosenttia seuraavan tarkastelujakson ajaksi.

Kelan juristi Eeva Vartio kertoo, mitä vaikutuksia uudella lailla on työttömän elämään.

1. Mitä aktiivimalli tarkoittaa työttömän arjessa?

Saadakseen työttömyysetuutensa täysimääräisenä, työttömän pitää olla itse aktiivinen: hankkia työpaikka, aloittaa yrittäjätoiminta tai hakeutua työllistymistoimiin. Työttömyysturva on ennenkin ollut vastikkeellista eli saadakseen työttömyysetuutta on pitänyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja on pitänyt olla valmis ottamaan vastaan TE-toimiston tarjoamaa kokoaikatyötä. Aktiivimallin myötä vastikkeellisuus syvenee.

2. Mikä on tarkastelujakson pituus ja milloin etuus palautuu ennalleen, jos tekee töitä tai osallistuu aktivointitoimiin?

Tarkastelujakson pituus on 65 maksupäivää, ja maksupäiviä on viisi viikossa. Tarkastelujakso on sidottu etuuden saamiseen. Etuuden saaja voi katkaista työnhakunsa, jolloin etuuden saanti ja myös tarkastelujakso katkeavat siksi ajaksi.

Tarkastelujaksot ovat alkaneet kertyä etuuksien saajille 1.1.2018 alkaen. Etuus alenee tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia, jos edunsaaja ei ole edellisenä jaksona ollut aktiivinen. Etuus palautuu vastaavasti, kun edunsaaja on ollut aktiivinen edellisen tarkastelujakson aikana.

3. Paljonko pitää työskennellä tai osallistua työllistymistoimiin, jotta työttömyysetuus ei vähene?

Tarkastelujakson aikana pitää tehdä 18 tuntia palkkatöitä. Työpäivien määrää ei ole määrätty. Työllistymistä edistäviin palveluihin pitää osallistua viiden päivän ajan. Yritystoiminta osoitetaan sillä, että on ansainnut yrittäjätoiminnasta tuloa vähintään 241 euroa.

4. Miten työtön osoittaa aktiivisuutensa?

Ilmoitukset palkkatyöstä, yrittäjätoiminnasta tai osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun ilmoitetaan Kelalle ja työttömyyskassalle samalla tavalla kuin tähänkin saakka eli neljän viikon tai kuukauden maksujaksoina. Palkkatyö todennetaan palkkakuiteilla ja yrittäjätoiminta esimerkiksi verotustiedoilla. TE-toimistoilta tulee tieto Kelalle, jos työtön on osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin.

Laissa on mainittu muut työllistymisedellytyksiä parantavat toimenpiteet, joista työtön ilmoittaa Kelalle itse. Lisäksi on mahdollisuus osallistua rekrytointia tukevaan toimintaan. Se voi olla esimerkiksi TE-toimiston ja työnantajan yhteistyönä järjestämää rekrytointikoulutusta, jonka jälkeen päätetään palkkaamisesta. Myös tästä rekrytointia tukevasta toiminnasta työtön ilmoittaa itse Kelalle.

5. Mikä lasketaan työllistymistoimeksi?

Ensiksi on TE-toimiston työllistymistä edistävät palvelut. Toiseksi on työvoimaviranomaisten järjestämä tai hyväksymä muu palvelu ja toiminta. Kolmanneksi on rekrytointia tukeva toiminta, jossa työvoimaviranomainen ei välttämättä ole aktiivisesti mukana. Rekrytointia tukevaa toimintaa ovat rekrytointikokeilu ja rekrytointikoulutus. Päätöksen näiden toisen ja kolmannen kategorian kelpoisuudesta aktivointitoimeksi tekee työvoimaetuuden maksaja eli Kela tai työttömyyskassa. Lue lisää Kelan sivuilta.

6. Miksi uusi malli otettiin käyttöön?

Suomessa on paljon avoimia työpaikkoja ja samalla työttömiä eli meillä on kohtaanto-ongelma. Hallituksen tavoitteena on, että uudella mallilla pyritään aktivoimaan työttömiä hakeutumaan avoimiin työpaikkoihin. Samalla estetään työttömyysjaksojen pitkittymiset sillä, että lyhyetkin työsuhteet ja osa-aikatyö kannattaa ottaa vastaan.

7. Keitä aktiivimalli koskee ja keitä ei?

Malli koskee lähtökohtaisesti kaikkia työttömyysetuuden saajia. Poikkeuksena ovat he, jotka saavat jotain etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella. Työkyvyttömyyseläkettä saavat tai sitä hakevat eivät ole mallin piirissä. Myös omais- ja perhehoitajat sekä lyhytaikaisesti lomautetut eivät kuulu mallin piiriin.

8. Mitä muita uudistuksia vuodenvaihde toi työttömyysetuuksiin?

Työttömyysetuuden alun omavastuuaika laski seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Liikkuvuusavustuksesta poistui osa-aikatyön tuntiraja, ja sitä saa jatkossa toteutuneilta osa-aikatyön työpäiviltä ja myös työhön liittyvän koulutuksen ajalta. Avustusta voi hakea kolme kuukautta takautuvasti, kun sitä piti aiemmin hakea ennen työsuhteen alkua. Liikkuvuusavustukseen on tullut myös lapsikorotus sekä korotusosa, jos työ tai koulutus on yli 200 kilometrin päässä.

Työttömän aloittaman yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden ajalta, minkä on tarkoitus helpottaa yritystoiminnan aloittamista.

Infograafi havainnollistaa, miten aktiivimalli toimii. Klikkaa kuvaa avataksesi sen suurempana uuteen välilehteen.

Kysy Kelasta - asiantuntijat vastaavat kysymyksiisi

Viimeisimmät tästä aiheesta

Asumistuki työttömyysaikana • Re: Osa-aikatyö ja asumistuki
Asumistuki työttömyysaikana • Osa-aikatyö ja asumistuki
Työttömyysturva ja tulot • Re: Työttömyysetuus ja yritysomistajuus
Kysy Kelasta