Sote-uudistus lyhyesti – mitä valinnan­vapaus tarkoittaa käytännössä?

Valinnanvapauteen liittyvä lainsäädäntö on vasta luonnosvaiheessa ja tulee näillä näkymin eduskunnan hyväksyttäväksi kesäkuussa 2018. Jos luonnokseen ei tule muutoksia, valinnanvapaus toteutuu jutussa kerrotulla tavalla.

Kun sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2020 alussa, laajenee samalla asiakkaan mahdollisuus valita, mistä hän sosiaali- ja terveyspalvelunsa hakee. Niiden järjestäminen siirtyy uusien maakuntien vastuulle.

Terveelle ihmisille uudistus ei tuo mukanaan suuria mullistuksia.

Terveelle ihmisille uudistus ei tuo mukanaan suuria mullistuksia. Terveyskeskuksen sijaan satunnaisen flunssansa voi käydä hoidattamassa yleislääkärin pakeilla sote-keskuksessa. Jokainen saa itse valita, missä sote-keskuksessa asioi. Keskuksia voivat ylläpitää maakunnan lisäksi yksityiset yritykset.

Sote-keskuksen valinta tulee siis jokaisen kansalaisen ulottuville. Jos valintaa ei tee, sote-keskus määräytyy todennäköisesti automaattisesti.

Sote-keskuksen valinnan voi tehdä valtakunnallisessa Omakanta-verkkopalvelussa vähintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kirjautumalla pääsee selaamaan omia tietojaan ja näkee, millaiset valinnat ovat mahdollisia. Omakannassa esitellään myös valittavissa olevat sote-keskukset.

Halutessaan valinnoista voi ilmoittaa paperilomakkeella maakunnalle tai yksityiselle palveluntuottajalle. Ne kirjaavat ilmoituksen, minkä jälkeen valinnat näkyvät Omakanta-palvelussa.

Sote-­uudistuksen jälkeen asiakas­setelillä leikkaukseen

Kun ihminen sairastuu tai joutuu tapaturmaan, hän usein tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja. Silloin hän voi sote-uudistuksen jälkeen saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin, jolla palvelun voi ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta.

Maakunnat saavat lainsäädännön puitteissa päättää, millaisiin palveluihin myöntävät asiakassetelin. Seteliä saatetaan tyypillisesti käyttää esimerkiksi kotipalveluissa tai hammasproteesien hoidossa. Valittavaksi eivät tule kaikki mahdolliset palveluntarjoajat, vaan ainoastaan sellaiset, jotka joku maakunta on hyväksynyt.

Kotihoitoa henkilökohtaisella budjetilla

Jos henkilö käyttää säännöllisesti useita sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten kotihoitoa ja kuntoutusta, hänelle laaditaan henkilökohtainen budjetti. Käytettävissä olevalla summalla pitää pystyä hankkimaan määrätyt palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta.

Halutessaan palveluja voi hakea oman kunnan tai maakunnan ulkopuolelta.

Valinnanvapaus lisääntyy, mutta se ei silti ole rajatonta. Asiakas voi saada julkisilla eli maakunnan rahoilla vain sellaisia palveluja, joita hän maakunnan mielestä tarvitsee. Palveluntuottajan voi valita ainoastaan maakuntien hyväksymien palveluntarjoajien joukosta.

Halutessaan palveluja voi hakea oman kunnan tai maakunnan ulkopuolelta.

Lue myös: Suomen tärkein sosiaalietuus on… julkinen perusterveydenhuolto!

Terveyden­huollon asiakas­maksut pysynevät ennallaan

Tavallisen tallaajan omassa lompakossa sote-uudistuksen ei pitäisi juuri näkyä. Asiakasmaksuista ei ole vielä tehty päätöksiä, sillä maakunta saa määritellä ne itse. Maksujen ylärajat pysyvät kuitenkin todennäköisesti kutakuinkin ennallaan.

Yksityisellä lääkärillä käynnin joutuisi maksamaan puhtaasti omasta pussistaan.

Yksityisen sairaanhoidon korvauksista suunnitellaan luovuttavan. Jos siis haluaa käydä yksityisellä lääkärillä, Kelasta ei enää saisi korvausta vaan käynnin joutuisi maksamaan puhtaasti omasta pussistaan.

Kelan tavoitteena on sujuvoittaa myös Kela-korvausten hakemista sote-uudistuksen jälkeen. Tavoitteena on, että jos asiakas on oikeutettu johonkin Kela-korvaukseen, hän voisi uudistuksen jälkeen hakea korvausta sote-keskuksissa esimerkiksi asiakassuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tällöin suunnitelman laatimisessa olisi aina mukana myös Kelan edustaja.

Kuvitteelliset esimerkit kertovat, mitä valinnanvapaus tarkoittaa erilaisissa tilanteissa.

Loukkaantuneen Selman vamma hoidetaan maakunnassa

Selma, 40, on työssäkäyvä työterveyshuollon asiakas, joka on joutunut tapaturman vuoksi pitkälle sairauslomalle. Hänen vammansa vaatii myöhemmin leikkausta.

Tällä hetkellä hän voi saada lähetteen erikoissairaanhoitoon joko työterveyshuollosta, terveyskeskuslääkäriltä tai yksityislääkäriltä. Sote-uudistuksen jälkeen lähettävät tahot ovat muuten samat, mutta terveyskeskuksen sijaan Selma voisi asioida yleislääkärillä sote-keskuksessa.

Tällä hetkellä ja sote-uudistuksen jälkeenkin on todennäköistä, että Selma menisi leikkaukseen lähimpään julkiseen sairaalaan.

Jos  leikkaukseen olisi pitkä jono tai maakunta olisi muusta syystä päättänyt hankkia ostopalveluja, Selma saisi asiakassetelin.

Jos kuitenkin leikkaukseen olisi jostain syystä pitkä jono tai maakunta olisi muusta syystä päättänyt hankkia ostopalveluja, Selma saisi asiakassetelin. Sen turvin hän voisi valita itse, missä leikkaus tehdään. Setelin saa maakunnan liikelaitokselta sen jälkeen, kun leikkauksen tarve on todettu.

Isoissa kaupungeissa leikkauksen tarjoajia voi olla useitakin, mutta pienissä kaupungeissa tai syrjäseuduilla valinnanvaraa ei välttämättä olekaan. Jos Selma asuu isojen keskusten ulkopuolella, hän joka tapauksessa päätynee leikattavaksi lähimpään isoon kaupunkiin

Sairausloman ajan Selma voi saada Kelasta sairauspäivärahaa sekä kuntoutusta, jos sairaus vaatii sitä parantuakseen. Sairauspäivärahan päätyttyä eli 300 päivän jälkeen Selma voisi saada toimeentulotukea, ja jos hän ei enää kuntoudu työkykyiseksi, harkittavaksi voisi tulla ensin kuntoutustuki ja lopulta työkyvyttömyyseläke.

Useita palveluja käyttävälle Paavolle laaditaan henkilö­kohtainen budjetti

Syrjäseudulla asuva Paavo, 75, tarvitsee säännöllisesti useita erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Tällä hetkellä Paavo asioi usean eri tahon kanssa, sillä sosiaalipalvelut, perustason terveyspalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat kaikki erillään. Suuri muutos sote-uudistuksen jälkeen on se, että maakunta järjestää kaikki hänen tarvitsemansa palvelut, kuten kotihoidon, terveydenhoidon ja tuetun asumisen palvelut.

Sote-uudistuksen jälkeen  maakunta järjestää kaikki Paavon tarvitsemat palvelut.

Koska Paavon palvelujen tarve on jatkuvaa, säännöllistä ja pitkäaikaista, hänelle tehdään sote-keskuksessa asiakassuunnitelma. Siinä huomioidaan kaikki palvelut ja Paavon toiveet siitä, millaista hoitoa ja elämää hän haluaa. Hän voi saada myös henkilökohtaisen budjetin, johon voivat sisältyä miltei kaikki palvelut, joita hän tarvitsee. Henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajat hän valitsee itse maakuntien hyväksymien tahojen joukosta.

Budjetti voi sisältää esimerkiksi tuetun asumisen palvelut, ja Paavo saa valita haluamansa asumispaikan palveluntarjoajien joukosta.

Vielä ei tiedetä, miten budjetti määräytyy, mutta todennäköisesti laskenta perustuu siihen, millaisia palveluja Paavo tarvitsee nyt ja mikä niiden hinta olisi maakunnan tuottamana.

Syrjäseudulla asuvana Paavo on todennäköisesti oikeutettu Kelan matkakorvaukseen lääkärikäyntejä varten. Lisäksi hän saattaa saada eläkkeensaajan asumistukea sekä hoitotukea ja kenties myös työeläkettä, kansaneläkettä tai takuueläkettä.

Moni­ongelmainen Linda saa kaikki palvelut yhdeltä luukulta

Linda, 25, on työtön ja tarvitsee sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluja. Hänen kohdallaan suurin muutos sote-uudistuksen jälkeen on, että enää hänen ei tarvitse hakea palveluja useasta eri osoitteesta. Nykyisin sosiaalipalvelut, mielenterveysongelmien hoito ja päihdepalvelut ovat eri tahojen vastuulla, ja usein niitä myös tarjotaan eri paikoissa.

Tällä hetkellä voi esimerkiksi olla epäselvää, minkä tahon pitäisi järjestää katkaisujakso, jos Linda tarvitsee sellaista. Sote-uudistuksen jälkeen vastuu on yksiselitteisesti maakunnalla, joten hoidon pitäisi järjestyä suoraviivaisesti.

Valinnanvapaus voi koskea myös Lindaa. Hänelle saatetaan tehdä henkilökohtainen budjetti, jonka ansiosta hän voi päästä esimerkiksi valitsemaan yksityisen palveluntarjoajan päihdepalvelut. Samaan tarkoitukseen hän voi maakunnan harkinnan mukaan saada myös asiakassetelin.

Kela-etuuksista Linda voi olla oikeutettu toimeentulotukeen ja saada myös Kelan tukemaa psykoterapiaa tai päihdekuntoutusta.

Asiantuntijoina hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä ja muutosjohtaja Marjukka Turunen Kelasta.