”Jännitti ihan sikana”, tamperelainen Senja, 21, kertoo ensimmäisestä kuntoutuspäivästään Itu-kurssilla. Itu on ryhmäkuntoutus nuorille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö.
Ryhmän tavattuaan Senja huomasi, että jännittäminen oli turhaa. Työntekijät olivat rentoja, ja ryhmässä oli hyvä henki. Kaikkia kurssilaisia yhdistivät haasteet mielenterveyden kanssa.
”On tosi helppo puhua ihmisen kanssa, joka on kokenut samoja asioita. Kun kerron ahdistuksesta tai päivärytmin ongelmista, toinen tietää, mitä tarkoitan.”
Työskentely kurssilla alkoi yhteisten sääntöjen luomisella. Kaikilla olisi lupa myös huonoihin päiviin ja hiljaa olemiseen. Jos suututtaa tai turhauttaa, sen saa sanoa. Senjalle tuotti vaikeuksia esimerkiksi omista vahvuuksista kertominen. Kun turhautumisen sai sanoa ääneen, tehtävien tekeminen helpottui.
Masennus vei sairauslomalle – työterveyslääkäri vinkkasi Itu-kurssista
Senja sai ensimmäisen masennusdiagnoosinsa 15–vuotiaana. Nuorisopsykiatrian tuen turvin elämään tuli valoa ja monta vuotta meni hyvin. Senja opiskeli lähihoitajaksi ja muutti töihin uudelle paikkakunnalle.
”Töissä aloin uupua. Salasin väsymykseni pitkään ja tein töitä, vaikka nukuin kaiken muun ajan. Tiesin, etten ole ihan kunnossa, mutten halunnut myöntää sitä”, Senja kertoo.
Keväällä työterveyslääkäri kertoi Itu-kuntoutuksesta. Sairauslomalle jäänyt Senja ajatteli, että tähän voisin lähteä.
”En ollut aiemmin ollut vertaisryhmissä. Tuntui hyvältä ajatukselta kohdata muita masennuksen kokeneita nuoria.”
Alkukesän ajan Senjan masennusta hoidettiin psykiatrisella poliklinikalla. Kun vointi alkoi kohentua, Senja vilkaisi Kelan kuntoutuskurssihakua ja löysi Tampereella alkavan Itu-kurssin. Hän otti yhteyttä työterveyslääkäriinsä, joka suositteli kuntoutusta ja kirjoitti B-lausunnon. Hakemuksen tekeminen sujui kesällä kerätyin voimin melko helposti.
Vaikka Senja arveli, että kuntoutuksesta voisi olla hänelle paljonkin apua, ei hän uskaltanut toivoa liikoja.
”Pessimisti ei pety”, Senja toteaa hymyillen. ”Vertaistuelta odotin eniten ja sainkin siitä paljon. Yllätyin, miten paljon sain apua muutenkin.”’
Senja osallistui Itu-kurssin etäjaksolle kotoaan käsin.
Etäkuntoutus madaltaa kynnystä osallistua
Nuorten uudistettu Itu-kuntoutuskurssi toteutetaan yhdistelmämallina, jossa tapaamisia on sekä kasvokkain että etänä. Käytössä on palveluntarjoajan verkkoalusta, jossa keskustellaan ja tehdään yksilöllisesti räätälöityjä tehtäviä.
”Halusimme madaltaa kynnystä osallistua. Nuoren ei ole helppo lähteä viikoksi kuntoutukseen vieraiden ihmisten keskelle, eikä irrottautuminen opiskeluista tai töistä ole välttämättä mahdollista”, kertoo Kelan suunnittelija Ville Räty.
Kuntoutusta toteuttamassa ollut psykologi Sanna Lindroos Vervestä on huomannut, että uudessa mallissa nuoren on myös helpompi osallistua yhteiseen tekemiseen huonona päivänä.
”Ja jos yksi päivä jää väliin, se ei haittaa. Perinteisessä kuntoutuksessa on tavallisempaa, että poissaolon jälkeen kynnys jatkamiseen on suuri”, Lindroos kertoo.
Itu-kuntoutuksen uudistusten taustalla oli myös tieto arkiympäristössä toteutetun kuntoutuksen hyödyistä.
”Esimerkiksi uusien rutiinien istuttaminen arkeen helpottuu, kun niitä opetellaan suoraan arjen ympäristössä”, Räty kertoo.
Kun arki sujuu, mieli voi paremmin
Senja aloitti syksyllä uudet lähihoitajan erikoistumisopinnot voidakseen työskennellä mieleisellään alalla. Vaikka masennusoireet olivat jo hiukan helpottaneet, arjenhallinta oli hankalaa.
Senjalla oli tapana herätä opintojen etäviikoilla kymmenen minuuttia ennen koulupäivän alkua niin, että etäyhteyden ehti juuri käynnistää. Aamupalan hän söi lounastauolla, ja kun koulupäivä päättyi, hän meni nukkumaan. Kuuden maissa herätessään Senja tajusi, ettei ollut syönyt päivän aikana kuin aamupalan.
”Totta kai tiesin, ettei tuollainen päivärytmi ole hyvä juttu. Tarvitsin kuitenkin riittävästi faktaa syömisen ja päivärytmin vaikutuksista elämääni ja mielialoihini ennen kuin aloin toimia toisin.”
Nyt Senja herää puoli tuntia ennen koulun alkua ja syö kunnon aamupalan. Hän pitää lounastauon ja koulupäivän jälkeinen nukkuminen on vaihtunut kävelyllä tai kaupassa käymiseen.
”Olin pitänyt nukkumista ainoana palautumiskeinona. En ollut ajatellut, että kävely tai elokuvan katsominen voivat palauttaa.”
Kun arki sujuu, mieli voi paremmin ja uupumukseen johtaneita syitä jaksaa pohtia. Yksilöllisistä verkkokuntoutuksen tehtävistä, joissa käsiteltiin menneisyyttä ja nykyisyyttä, ajatusansoja, minäkuvaa ja omia vahvuuksia, oli Senjalle paljon hyötyä.
”Nyt hereillä olo ei tunnu enää niin kamalalta”, Senja toteaa pieni hymy kasvoillaan. ”Kulisseja ei tarvitse pitää pystyssä, eikä aina tarvitse olla hyvällä tuulella.”
Psykologi näkee etäkuntoutuksessa paljon hyötyjä
Nuorten lyhyessä ajassa saavuttamat muutokset yllättivät psykologi Sanna Lindroosin.
”Nuorten kanssa tosin yllättyy aina. He omaksuvat niin nopeasti uusia hyvinvointia tukevia rutiineja ja heillä on moninainen ymmärrys elämästä”, Lindroos toteaa.
Lindroosin mukaan etäyhteyksien hyödyntämisessä on paljon etuja. Esimerkiksi rentoutusharjoitusten opettelu etänä on tehokasta. Kun harjoitukset tehdään tutussa paikassa kotona, niihin on helpompi palata kuntoutuksen jälkeen.
Verkkokuntoutuksen digialusta on nuoren käytettävissä kuntoutuksen alusta seurantapäivään asti. Siellä voi lukea artikkeleita ja tehdä tehtäviä koska vain oman kiinnostuksen mukaan.
”Digialustasta on monella tavalla etua kuntoutuksessa. Nuori voi myös halutessaan ottaa sen kautta työntekijöihin yhteyttä varsinaisten kuntoutuspäivien ulkopuolella.”
Verkkokeskusteluista jää myös jälki. Tunnepitoisista asioista puhuessaan ihmisen muisti ei aina toimi kovin hyvin ja voimakaskin oivallus voi unohtua. Lindroos onkin kannustanut kuntoutujia ottamaan alustalta talteen keskusteluja ja itselle hyödyllisiä artikkeleita.
Yhdistelmämallissa ryhmän vaikutus ei ole yhtä vahva kuin kasvokkaisessa kuntoutuksessa, mutta nuoret pääsevät toisaalta helpommin esille omina yksilöinään, siis muutenkin kuin kuntoutujina.
”Alustalla voi jakaa kuvia ja tuoda persoonaansa esille oman arkensa kautta. Se on merkityksellinen asia”, Lindroos sanoo.
Positiivisemman minäkuvan kanssa eteenpäin
Vaikka Senja olisi mielellään käynyt useammin myös livetapaamisissa, hän kokee etäyhteyden tuoneen turvaa.
”Kun laitoin kysymyksen työntekijälle, sain vastauksen viimeistään seuraavana päivänä. Oli myös tosi hyvä, että verkkoalusta jäi seurantapäivään asti käyttöön. Ei tuntunut siltä, että kaikki loppuu seinään.”
Senja löysi ryhmästä myös ystävän, jonka kanssa on helppo jakaa ajatuksia.
”Voin sanoa tosi suoraan, että nyt on huono hetki. Hän tietää heti, mistä on kyse, eikä huolestu samalla tavalla kuin muut ystävät.”
Senja kokee saaneensa Itu-kuntoutuksessa apua arkeensa ja isoja oivalluksia arvoistaan. Keskustelut omaohjaajan kanssa toivat varmuutta omien vahvuuksienkin tunnistamiseen. Tästä on hyvä jatkaa toipumista psykiatrisen hoitajan sekä terapeutin kanssa sitten, kun sopiva löytyy.
”Viimeisellä viikolla taisin sanoa lääkärille, että hyvin toteutui kaikki tavoitteeni”, Senja naurahtaa ja toivoo, että joku rohkaistuisi hänen esimerkistään mukaan kuntoutukseen.
Teksti Marjaana Tunturi
Tekstin editointi Jenni Juntunen
Kuvat Eino Ansio
Videot Eino Ansio
Kuvatoimitus Suvi Simelius
Itu-kurssi masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä sairastaville nuorille
- Itu-kurssi on tarkoitettu 16–29-vuotiaille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö.
- Kahden kasvokkain toteutettavan kuntoutusjakson (2–3 päivää) välissä on kuuden viikon etäkuntoutusjakso, johon kuuluu viikoittain yhteinen etäkuntoutuspäivä.
- Tavoitteena on opiskelu- tai työkyvyn säilyminen.
- Kuntoutuksessa vahvistetaan nuoren itsetuntemusta ja -arvostusta ja opetellaan keinoja voimavarojen ylläpitämiseen.
- Itu-kursseja voi etsiä Kela kuntoutuskurssihaulla hakusanalla Itu-kurssi.
- Itu-kurssille voi hakea milloin vain toimittamalla Kelaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuslomakkeen (KU 132) ja mukaan liitettävän B-lääkärinlausunnon.
- Kuntoutuskurssille voi hakea mistä päin Suomea tahansa.
- Suomenkielisiä Itu-kursseja on vuosittain 24 kpl (Helsinki, Jyväskylä, Turku, Oulu ja Tampere) ja ruotsinkielisiä 1 kpl (Ylihärmä).
