Siirry sisältöön

Kirsi sai kuntoutuksessa toivoa astman hoitoon – ”Pelko väheni”

Terveys | 2.10.2018
Kirsi Kämäräisen kova väsymys, yskä, toistuvat flunssat ja hengitysvaikeudet osoittautuivat neljä vuotta sitten astmaksi. Nopeasti pahentuneeseen sairauteen löytyi kuntoutuskurssilta uusi apu – yhdestä piipusta otettava kolmoislääke.
Kuuntele artikkeli
Astma ei enää vaivaa Kirsi Kämäräistä.
Vaikeaa astmaa sairastava sairaanhoitaja Kirsi Kämäräinen kuuli kuntoutuskurssilla uudesta lääkkeestä, josta voi olla hänelle apua. ”Olen hyvilläni, että hoitoalan ammattilaisenakin sain astmasta uutta tietoa.”

Syksyisen lämmin Kallaveden ranta houkuttelee Kirsi Kämäräisen, 50, vielä iltalenkille Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Takana on virkeä kuntoutusviikko, johon on sisältynyt ulkoilua, kuntonyrkkeilyä, salitreeniä, vesijumppaa, joogaa, sählyä, kävelytesti, ravitsemusterapeutin ja fysioterapeutin ohjausta, psykologin ja lääkärin vastaanottoja, motivointia ja kannustusta, hyvää ruokaa ja mikä parasta – vertaistukea.

”Tykkään, että elämässä on menoa ja meininkiä. Täällä sai myös luvan keskittyä omaan hyvinvointiinsa”, vaikeaa astmaa sairastava Kirsi kertoo kuntoutusviikostaan.

Kirsi osallistui Kelan sopeutumisvalmennuskurssille, joka on suunnattu työssä oleville tai työstä poissa oleville hengityssairauksia sairastaville. Hakiessaan kurssille Kirsi laati itselleen tavoitteet. Eniten hän odotti kuntoutusviikolta saman kokeneiden kohtaamista ja asiantuntijoiden neuvoja. Liikunnasta nauttivana hän päätti jo etukäteen, että osallistuisi niin monelle ohjatulle liikuntatunnille kuin suinkin ehtisi. Kurssilla saattoi kokeilla myös uusia lajeja, kuten lihaksia huoltavaa putkirullausta, HIIT-intervalliharjoittelua tai bailapumpia.

Kirsi tekee kolmivuorotyötä. Töissäkin taskussa raksuttava askelmittari näyttää aina yli 10 000 askelta. Siihen päälle hän vielä lenkkeilee, hölkkää ja vesijuoksee yhteensä seitsemisen tuntia viikossa.

”Kaikki odotukseni täyttyivät. Vetäjät sanoivat, että olimme vilkkaasti ja rohkeasti keskusteleva ryhmä”, Kirsi kehuu kurssikavereitaan. Hän on itse sairaanhoitaja ja opiskelee työn ohella monialaista kuntoutusta.

”Olen hyvilläni, että hoitoalan ammattilaisenakin sain astmasta uutta tietoa. Se kertoo, että valmennus oli hyvin kohdennettu ja mietitty.”

Lääkehoito puhuttaa ­­– kolmoislääke avuksi vaikeaan astmaan?

Kirsi sairastui keskivaikeaan astmaan neljä vuotta sitten aloitettuaan uudessa työpaikassa. Kova väsymys, yskä, toistuvat flunssat ja hengitysvaikeudet veivät työterveyslääkärille. Hoitopolku eteni astmadiagnoosiin nopeasti, mutta astma paheni vielä nopeammin. Lääkitys jouduttiin vetämään tappiin melkein heti, ja Kirsi tarvitsi kortisonikuureja pärjätäkseen töissä. Hoitava lääkäri totesi, ettei Kirsin lääkitykseen ole enää mitään lisättävää.

”Kuntoutuskurssilla kuitenkin ilmeni, että on kaksikin uutta valmistetta, jotka saattavat sopia. Se tuntui hyvin lohdulliselta ja toi turvaa.”

Kirsi arvelee, että muitakin astmaatikkoja hyödyttää varmasti aikanaan uusi yhdestä piipusta otettava kolmoislääke. Sen virallinen käyttöaihe on keuhkoahtaumataudin hoito, mutta lääkeaineet ovat samoja kuin vaikean astman hoidossa käytettävissä lääkkeissä.

”Todennäköisesti käyttöaihe laajenee vaikeahoitoiseen astmaan. Uusia lääkkeitä on helpompi käyttää, kun annosteluun tarvitaan vain yksi inhalaattori”, Kunnonpaikan kuntoutusylilääkäri Lauri Jäntti sanoo.

Kuntoutusviikkoon kuului salitreeniä. Kirsi osallistui astmakuntouksessa mahdollisimman monelle ohjatulle jumppatunnille.

Kaiken kaikkiaan lääkehoito herätti kuntoutusryhmässä vilkasta keskustelua. Tiedonjano saattaa Kirsin mukaan kertoa siitäkin, että terveydenhuollossa on niin kiire, ettei astmaatikoille välttämättömään, yksilölliseen lääkehoitoon ehditä paneutua tarpeeksi. Tätä puutetta valmennus paikkasi Kirsin mielestä hyvin.

Kunnonpaikan lääkäri kävi henkilökohtaisesti läpi jokaisen osallistujan lääkityksen. Kuntoutuksessa oli mahdollista saada reseptejä uusiin lääkkeisiin, ja kurssi tarjosi tuoreita näkemyksiä keskusteluihin oman hoitavan lääkärin kanssa.

”Astma on jokaisella omanlaisensa. Kovia kohtauksia ja hengenahdistusta kokeville lääkehoito on elinehto. Omakin tukehtumispelkoni väheni, kun sain tietää, että on olemassa vielä lääkkeitä hädän hetkiä varten”, Kirsti kertoo.

Ravitsemusterapeutti herätti vähentämään sokerin käyttöä

Kun astmansa kanssa elää arkea, motiivi itsensä hoitamiseen saattaa välillä karata siksi, että hengityssairaus väsyttää ja syö jaksamista. Paljon liikkuneena ja terveellisesti eläneenä Kirsi on hyvä kannustamaan toisia ja itseään, mutta ulkopuolinen tsemppi teki hänellekin hyvää.

”Valmennuksessa korostui vastuu omasta hyvinvoinnista. Taas muistui mieleen, että todellakaan kukaan muu ei huolehdi hyvinvoinnistasi kuin sinä itse.”

Viime keväänä Kirsi tarttui vegaanihaasteeseen ja karsi ruokavaliostaan kaiken eläinperäisen. Astmaoireet lievenivät.

”Olin tosi tiukkana ja opiskelin tuoteselosteita tarkasti. Varsinkin maidon pois jättäminen vähensi selvästi limaneritystä.”

”Ravitsemusterapeutti selvitti, miten yhtäkkinen hiilihydraattiannos räjäyttää keuhkoverenkierron ylikierroksille.”

Nyt Kirsi on palannut syömään kalaa ja valkoista lihaa, mutta aikoo tiukentaa suhdettaan sokeriin. Tavoitteena on, että puolen vuoden kuluttua valmennuksen seurantajaksolla hän voi kertoa kurssikavereilleen vähentäneensä karkkipussin rapistelua.

”Siihen sainkin huippuhyvän kannusteen, kun ravitsemusterapeutti selvitti, miten yhtäkkinen hiilihydraattiannos räjäyttää keuhkoverenkierron ylikierroksille. Sokeriryöppy pahentaa astmaa ja saattaa aiheuttaa kovankin kohtauksen. Piilosokeria on ruoassa niin paljon, että sillä kyllä aivojen glukoosin tarve tyydyttyy”, Kirsi sanoo.

Työikäisten sopeutumisvalmennuskurssit toteutetaan kahdessa viiden päivän jaksossa. ”Meidän ryhmämme oli niin ihana, että monen kanssa varmasti soitellaan ennen seuraavaa tapaamista”, Kirsi kertoo.

Jokainen kurssilainen oli kohdannut astman vähättelyä

Työperäinen astma puhutti osallistujia, sillä yhdeksästä ryhmäläisestä seitsemän kertoi sairastuneensa työpaikan sisäilmasta. Kukaan ei kuitenkaan ollut saanut työperäisen astman diagnoosia.

”Kriteerit ovat liian tiukat. Monen hengitysvaikeudet ovat niin hankalat, että lääkkeitä on pakko ottaa diagnoosikriteereihin kuuluvan PEF-puhallusten sarjan aikana. Harva saa sarjaa täyteen ilman lääkkeitä”, itsekin ensiavussa monesti hoidettu Kirsi sanoo.

Yhdeksästä ryhmäläisestä seitsemän kertoi sairastuneensa työpaikan sisäilmasta.

Vertaisryhmässä pystyi luottamuksella purkamaan surua ja katkeruuttakin, jota terveyden menettäminen tuottaa. Kaikki olivat kohdanneet myös sairauden vähättelyä. Jopa hoitohenkilöstö saattaa aliarvioida hengitysvaikeuksien vakavuutta.

Kirsi kertoo monen kokeneen laiminlyövänä myös sen, että astman pahenemisvaiheeseen saa yleensä vain kolmen päivän sairausloman, vaikka lääkärit tietävät varmasti, että pahenemisvaiheen hoito vie viikon. Toinen viikko menee kovasta kortisonikuurista toipumiseen jo siksi, että kortisoni vie unet.

”Näitä tunteita oli tärkeä purkaa ryhmässä. Tsemppasimme toisiamme, että osaisimme jatkossa pitää paremmin puoliamme.”

Kuntoutuskurssien valikoima on valtava

  • Kela järjestää eri ikäisille vuosittain 2 400 kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssia.
  • Kuntoutuskursseja järjestetään muun muassa henkilöille, jotka sairastavat tuki- ja liikuntaelinsairauksia, diabetesta, metabolista oireyhtymää, Parkinsonin tautia, muistisairautta, dystoniaa, Crohnin tautia tai colitis ulcerosaa, masennusta tai ahdistusta, syöpää, ADHD:tä, sydänsairauksia, sepelvaltimotautia tai epilepsiaa.
  • Kela järjestää kuntoutuskursseja myös omaishoitajille sekä IKKU-kursseja ikääntyneille monisairaille.
  • Kursseilla tarjotaan henkistä ja fyysistä valmennusta uuteen elämäntilanteeseen ja kannustetaan itsensä monipuoliseen hoitamiseen. Asiantuntijoiden opastuksen ja vastaanottojen lisäksi kursseilta saa arvokasta vertaistukea.
  • Kursseja voi selata esimerkiksi sairausryhmittäin Kelan kuntoutuskurssihaussa.
  • Kuntoutuskurssit ovat osallistujille maksuttomia. Kuntoutuja voi hakea kurssista aiheutuneisiin mahdollisiin ansionmenetyksiin Kelan kuntoutusrahaa. Myös kurssimatkoihin on mahdollista saada tukea Kelasta.

Miten kuntoutuskurssille haetaan?

  1. Hakeudu lääkäriin. Arvioikaa yhdessä kuntoutuksesi tarve. Jos lääkäri suosittelee kuntoutusta, hän kirjoittaa niin sanotun B-lausunnon. Siitä selviää, mitä kuntoutusta lääkäri suosittelee ja miksi. Lausuntoon kirjataan myös kuntoutuskurssin tavoitteet.
  2. Tee hakemus. Täytä ja tulosta Kela.fissä tai Kelan palvelupisteessä lomake KU 132, jolla haetaan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Liitä hakemukseen lääkärin B-lausunto. Jos tarvitset tukea lomakkeen täyttämiseen, voit soittaa kuntoutuksen palvelunumeroon 020 692 205.
  3. Postita hakemus liitteineen Kelaan. Valitse lähin Kelan osoite ja liimaa kuoreen postimerkki. Voit toimittaa liitteet myös Kelan verkkoasiointipalvelun Viestit-toiminnon kautta. Kirjaudu palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Itse hakemusta ei voi lähettää verkkoasiointipalvelussa.
  4. Odota päätöstä. Parin kuukauden sisällä sinulle lähetetään postissa vastaus. Kelalta menee tieto myös kuntoutuspaikkaasi. Saat sieltä kutsukirjeen ja ennakkotietoa kuntoutuksesta. Sinun ei tarvitse itse varata mitään, vaan ainoastaan saapua kuntoutukseen määräaikana. Jos hakemuksesi hylätään, päätöksestä ei voi valittaa. Älä lannistu, vaan selvitä Kelassa, voitko hakea jotakin muuta kuntoutusta.

 

Lue lisää Kelan sivuilta

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.