Pia Kankare 15.5.2018 2 min

Vammaistuen nimi voi johtaa harhaan

Tapasin hiljattain entisen opiskelukaverini ja vaihdoimme kuulumisia. Alkuun vähän siitä, miten armeliaasti vuodet ovat meitä käsitelleet. Siitä suoraan toiseen suosikkiaiheeseemme eli lapsiin. Tai no, molempien meidän lapset ovat jo aikuisia, mutta ikuisesti lapsia tietysti meille.

Kaikki ei kuitenkaan aina mene kuin Strömsössä, piti jälleen todeta. Sain kuulla tuttuni nuorella olevan pitkäaikaista masennusta, jonka vuoksi hän ei ole voinut saattaa opintojaan loppuun. Kun kysyin, onko nuorelle haettu vammaistukea Kelasta, sain vastaukseksi ihmettelevän ilmeen. ”Eihän hän ole vammainen”.

Nimestään huolimatta vammaistuki on tarkoitettu myös henkilöille, joilla on toimintakykyä heikentävä pitkäaikainen sairaus, eikä vain henkilöille joilla on vamma.

Vuodesta 1948 alkaen vaikeavammaiselle, joka elätti itsensä ansiotyöllä, voitiin maksaa invalidirahaa. Invalidirahan myöntöperusteet muuttuivat vuosien aikana, ja vuodesta 1989 alkaen se korvattiin täysin uudella etuudella, vammaistuella.

Tuon ajan jälkeen on paljon vettä virrannut siltojen alla ja lakimuutoksiakin ollut, mutta vammaistuki on muuttunut yllättävän vähän. Nimi tosin on muuttunut 16 vuotta täyttäneen vammaistueksi, jotta se erottuisi lapsille maksettavasta tuesta. Nimestään huolimatta vammaistuki on kuitenkin tarkoitettu myös henkilöille, joilla on toimintakykyä heikentävä pitkäaikainen sairaus, eikä vain henkilöille joilla on vamma.

Vammaistukea maksetaan kolmea eri tasoa: perusvammaistukea, korotettua vammaistukea ja ylintä vammaistukea. Asiakkaan ei tarvitse tietää minkä tasoista etuutta hän hakee, vaan me Kelassa harkitsemme oikeuden vammaistukeen ja myönnämme sen tasoisen etuuden mihin asiakkaan tilanne oikeuttaa.

Lainmuutoksen ansiosta yhä useammat saavat perusvammaistuesta myönteisen päätöksen.

Mikä parasta, vuonna 2015 perusvammaistuen myöntämisen perusteita lievennettiin lainmuutoksella. Tätä ennen tukeen oli mahdollisuus, jos sairaudesta aiheutui asiakkaalle olennaista haittaa sekä jatkuvia kuukausittaisia kustannuksia. Lainmuutoksessa edellytys kustannuksista poistui, ja tämän ansiosta yhä useammat saavat perusvammaistuesta myönteisen päätöksen.

Lainmuutoksella haluttiin tukea esimerkiksi nuoria, jotka sairastavat psyykkistä sairautta. Aiemmin heillä ei useinkaan ollut oikeutta tukeen, koska sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta ei aiheutunut heille vaadittua määrää kustannuksia. Nyt kun kustannuksia ei enää vaadita, moni nuori mielenterveyskuntoutuja on saanut myönteisen päätöksen. Vuoden 2014 lopussa, eli ennen lainmuutosta, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosin perusteella perusvammaistukea sai 325 henkilöä. Lainmuutoksen jälkeen vuoden 2015 lopussa luku oli 1 158 ja vuoden 2017 lopussa jo 2 078.

Jos siis mietit, olisiko sinulla oikeus vammaistukeen, ota yhteyttä Kelaan ja selvitellään asiaa.