Pia Kankare 28.10.2020 3 min

Jos sairaus on pysyvä, miksi vammaistuki on määräaikainen?

Miksi kaksi lasta, joilla on sama sairaus tai vamma eivät aina saa saman suuruista vammaistukea? Miksi vammainen lapsi ei aina saa vammaistukea lainkaan? Ja miksi vammaistuki myönnetään lapselle määräajaksi, vaikka sairaus tai vamma on pysyvä?

Usein ajatellaan, että lapsella todettu sairaus tai vamma oikeuttaa tietyn suuruiseen vammaistukeen. Näin ei kuitenkaan ole. Oikeus tukeen ja tuen määrä riippuu siitä, miten paljon sairaan tai vammaisen lapsen hoito eroaa sellaisen ikätoverin hoidosta, jolla ei ole sairautta tai vammaa.

Miksi vammainen lapsi ei aina saa vammaistukea lainkaan?

Vammaistuen hakemuksessa on paljon lapsen arkeen liittyviä kysymyksiä, joiden perusteella vammaistukioikeutta arvioidaan. Tilanteet ovat jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisiä ja erilaisia. Siksi myös oikeus vammaistukeen ja tuen määrä arvioidaan aina lapsen yksilöllisen tilanteen mukaan – ei sen mukaan, mikä sairaus tai vamma lapsella on. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan toki myös lääkärinlausunto, josta nähdään mitä sairauksia tai vammoja lapsella on, mitä oireita tai ongelmia ne aiheuttavat sekä nykyinen ja aiempi hoito ja kuntoutus.

Sairaan tai vammaisen lapsen tavanomaista suurempi hoidon ja huolenpidon tarve voi aiheutua esimerkiksi siitä, että lasta on autettava ikätovereitaan enemmän päivittäisissä toiminnoissa ja koulutehtävissä.  Lapsi voi myös tarvita ikätovereitaan enemmän valvontaa ja ohjausta. Myös sairauden hoitotoimenpiteet ja lääkitys tai kuntoutus kotiharjoitteineen voivat lisätä hoidon ja huolenpidon tarvetta.

Hoidon ja huolenpidon tarve voi muuttua, kun lapsi kehittyy ja kasvaa.

Moni ihmettelee, miksi lapsen vammaistuki myönnetään määräajaksi. Tämä johtuu siitä, että hoidon ja huolenpidon tarve voi muuttua, kun lapsi kehittyy ja kasvaa.

Erityisesti vauva tai pieni lapsi tarvitsee aina paljon hoitoa ja huolenpitoa. Terveellä lapsella hoidon ja huolenpidon tarve vähenee lapsen kasvaessa ja oppiessa itse tekemään asioita. Samalla myös valvonnan tarve vähenee. Myös sairaan tai vammaisen lapsen hoidon ja huolenpidon tarve muuttuu, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Kehitys saattaa olla hitaampaa kuin ikätoverilla ja lapsi voi sen vuoksi tarvita enemmän hoitoa ja huolenpitoa, tai sairaudesta johtuvat hoitotoimenpiteet ja terapia voivat aiheuttaa arkeen ylimääräistä kuormitusta.

Sairauteen ja sen hoitoon saattaa tulla muutoksia lapsen kasvaessa, ja tilanne voi joko helpottua tai vaikeutua. Lapsen vamma taas saattaa aiheuttaa sen, että ero ikätovereihin joko vähenee tai kasvaa iän mukana. Myös kuntoutus voi vaikuttaa siihen, että hoidon ja huolenpidon tarve tai määrä vähenee. Lapsen kasvaessa hän voi ottaa usein aiempaa enemmän vastuuta itsestään ja oman sairautensa hoidosta. Toisaalta sairaudesta tai vammasta riippuen lapsi saattaa kasvaessaan ilmaista itseään aiempaa levottomammin, aggressiivisemmin tai passiivisemmin.

Kela myöntää vammaistuen aina niin pitkälle ajalle kuin lapsen tilanne huomioiden on mahdollista.

Kela myöntää vammaistuen aina niin pitkälle ajalle kuin lapsen tilanne huomioiden on mahdollista.  Määräaikaisen tuen jälkeen lapsella saattaa olla edelleen oikeus vammaistukeen ja siihen kannattaakin hakea jatkoa, jos tilanne ei ole muuttunut. Jo myönnettyyn vammaistukeen voi myös hakea tarkistusta, jos lapsen tarvitsema hoito ja huolenpito jostain syystä huomattavasti kasvaa.

Alle 16-vuotiaan vammaistuen tarkoituksena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen päivittäistä elämää ja edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia.

Blogiteksti perustuu suunnittelija Elina Kontion kirjoittamaan tekstiin.