Maailman myllertäessä ympärillä täällä Kelassa pakerretaan ennennäkemättömän työmäärän parissa. Etenkin työttömyysturvan hakemuksia saapuu Kelaan jopa kymmeniä tuhansia enemmän kuin normaalisti. Tätä hakemustulvaa varten meille on rekrytoitu satoja uusia etuuskäsittelijöitä. Myös kelalaisia on koulutettu uusiin tehtäviin. Tilanne on näinä hyvin poikkeuksellisina aikoina tiukka, siispä apuun rientävät myös ohjelmistorobotit.
Robotti mahdollistaa rutiininomaisen tietotyön tekemisen automaattisesti.
Ohjelmistorobotti (eli Robotic Process Automation – RPA), “opetetaan” käyttämään samoja etuuskäsittelyjärjestelmiä, joita Kelan toimihenkilötkin käyttävät. Robotti osaa esimerkiksi hakea tietoa tietokannoista ja liikkua eri järjestelmien välillä. Robotti mahdollistaa rutiininomaisen tietotyön tekemisen automaattisesti, mikä puolestaan vapauttaa ihmisille enemmän aikaa vaativampaan työhön.
Etsimme Kelassa jatkuvasti erilaisia rutiinitehtäviä robottien hoidettavaksi. Teknologia voi olla avuksi, kun kohtaamme uudenlaisia kriisejä. Tosin ohjelmistorobotiikka on monille vielä uusi asia, ja ymmärrettävästi asiaan liittyy runsaasti kysymyksiä ja pohdittavaa. Tässä digitalisaation aallonharjalla ratsastaessa kohtaan usein robotiikkaan liittyviä huolenaiheita. Mielestäni osa huolista on aiheellisia, osa puolestaan vain ennakkoluuloa tuntematonta kohtaan.
Mitä jos robotti tekee virheen?
Paljon mietitään esimerkiksi sitä, mitä tapahtuu, jos robotti tekee käsittelyssä virheen. Asiaan on varauduttu ennalta erittäin huolellisesti. Robotit määritellään tekemään työtä juuri siten kuin haluamme niiden tekevän. Jok’ikinen liike – hiiren klikkaus, näppäimen painallus ja ruudulla siirtyminen – on ennakkoon suunniteltua ja määriteltyä. Jos robotti tästä huolimatta päätyy tekemään virheellisen suorituksen, se johtuu yleensä inhimillisestä määrittelyvirheestä. Toisinaan voi tulla vastaan tilanteita, joita ei ole ennalta pystytty määrittelemään. Näissä tilanteissa robotti kuitenkin “huomaa”, että se ei osaa käsitellä työtä ja siirtää sen itseltään pois Kelan etuuskäsittelijälle.
Robotteja myös testataan useassa eri vaiheessa erillisessä testausympäristössä. Tämänkään jälkeen robotit eivät vielä tee työtään itsenäisesti, vaan aluksi niitä valvotaan tarkasti. Robotit eivät myöskään tee lainkaan sellaisia töitä, joissa virhe voisi aiheuttaa asiakkaalle kohtuutonta haittaa. Robotit keskittyvät helppoihin tapauksiin ja kokonaisuudesta pilkottuihin pienempiin prosesseihin. Tällainen on esimerkiksi hakemuspyynnön lähettäminen asiakkaalle muuttuneen tilanteen vuoksi. Jos virhe kuitenkin sattuu, siitä saadaan tieto samalla tavalla kuin ihmisenkin tekemä inhimillinen virhe. Silloinkin robotti voidaan opettaa toimimaan halutulla tavalla eikä sama virhe voi enää mitä todennäköisimmin toistua.
Viranomaisen vastuu puhututtaa myös paljon. Ymmärrettävästi. Päätöksen tehneellä virkailijalla on aina virkavastuu tekemästään päätöksestä, ja asiakkaalla on oikeus tietää päätöksen perusteet. Lisäksi asiakkaalla on lakiin perustuva oikeus hakea muutosta päätökseen riippumattomalta toimijalta. Useimmissa tapauksissa se on Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta SAMU.
Juridinen vastuu ei muutu, vaikka asiaa käsittelisikin ihmisen sijaan robotti.
Juridinen vastuu ei muutu, vaikka asiaa käsittelisikin ihmisen sijaan robotti. Päätöksenteon perusteet ovat edelleen samalla tavalla nähtävillä sekä tarvittaessa saatavilla. Lisäksi robottien tekemästä työstä jää aina lokitiedot järjestelmiin kuten ihmiseltäkin. Lisäksi kaikki Kelan uudet automaatioprosessit on tehty EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti. Kaikista robotin tekemistä työtehtävistä tehdään tietosuoja-analyysi, eikä asiakkaan tietoihin pääse käsiksi edelleenkään sen helpommin kuin aiemminkaan. Itse asiassa robotin tekemä työ voi olla jopa entistä suojatumpaa, sillä yhä pienempi määrä ihmisiä näkee asiakkaan asioita.
Kelassa on tehty ennenkin automaattisia päätöksiä perinteistä tietojenkäsittelyn automatiikkaa käyttäen, mikä on hyvä muistaa. Esimerkiksi osa opintotuen päätöksistä on tehty automaattisesti jo vuosia. Uuden teknologian käyttäminen rohkeasti on aiemminkin osoittautunut hyödylliseksi tavaksi toimia.
Ohjelmistorobotiikka on yksi uusi teknologia muiden joukossa, joskin erittäin näppärä sellainen. Olen itse vakuuttunut siitä, että robotiikalla saamme tehtyä päätöksiä entistä nopeammin ja kulutehokkaammin. Robotit siis auttavat meitä kaikkia, säästäen yhteiskunnan resursseja.
