Pasi Örnberg 16.10.2018 2 min

Ratkaisijan aivot koetuksella

Täällä yleisen asumistuen ratkaisutyössä törmää välillä mitä erikoisempiin asumisjärjestelyihin. Suurin osa asumistuen hakemuksista on käsittelijälle niin sanottuja perustapauksia, mutta välillä ratkaisijan ammattitaito ja aivotkin joutuvat koetukselle. Hakemusten käsittelijänä velvollisuuteni on parhaani mukaan selvittää hakijan oikeus tukeen hankalissakin tilanteissa.

Hakemus piti hylätä, koska asumistukea haettiin varastorakennukseen.

Asumistukea voi saada vain asumiskelpoiseen asuntoon, joka on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Jokunen kuukausi sitten käsittelin hakemusta, jossa tukea haettiin omakotitalon asumismenoihin. Tukea ei voitu kuitenkaan myöntää, sillä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan asunto oli tilapäiseen asumiskäyttöön tarkoitettu. Hakijalta pyydetyn lisäselvityksen mukaan kyseessä olikin kesämökki. Mökki oli hakijan mukaan kylläkin talviasuttava, mutta laki yleisestä asumistuesta sanoo, että kesämökit katsotaan tilapäisasunnoksi, johon asumistukea ei voida myöntää. Jos asunnon kelvollisuus asumistuen saamiseksi epäilyttää, kannattaa varmistaa oikeus tukeen Kelasta ennen asuntoon muuttoa.

Joskus tällainen selvittely kääntyy hakijan eduksi. Kerran kävi niin, että hakemus oli aluksi hylätty, koska Kelassa olleiden tietojen mukaan asumistukea haettiin varastorakennukseen. Tällaisia hakemuksia tulee vastaan aina silloin tällöin, sillä viime vuosina moniin teollisuuskiinteistöihin on rakennettu asumistiloja.

Kun hakija oli saanut hylätyn hakemuksen, hän toimitti Kelaan oikaisuvaatimuksen sekä rakennusviranomaisen selvityksen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamisesta. Selvityksestä ilmeni, että kiinteistö olikin aivan hiljattain muutettu asuinrakennukseksi, mutta tämä tieto ei ollut vielä päivittynyt rakennusviranomaisen rekisteriin. Asunnon vuokrasopimuksen ja muiden tietojen oltua kunnossa, tuki voitiin myöntää.

Asiakas haki itselleen asumistukea, mutta samassa osoitteessa oli väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla viisi muutakin henkilöä.

Ruokakunnan määritteleminen lienee ollut perinteisesti asumistuen kinkkisimpiä kysymyksiä. Lain mukaan samaan ruokakuntaan kuuluvat samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Kuitenkin samassa asunnossa asuva voi kuulua eri ruokakuntaan esimerkiksi alivuokrasopimuksen perusteella. Erityisesti maaseudulla voi olla samassa postiosoitteessa useampia asuinrakennuksia.

Muistan esimerkiksi hakemuksen, jossa haja-asutusalueella asuva henkilö haki itselleen asumistukea. Samassa osoitteessa oli kuitenkin väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla viisi muutakin henkilöä. Vuokranantajalta hankitun selvityksen mukaan selvisi, että samassa pihassa oli useita erillisiä asumiskelpoisia rakennuksia, joita kiinteistön omistaja piti vuokralla. Kaikki rakennukset täyttivät lopulta tuen saamisen määritelmät kelvollisesta ja itsenäisestä asunnosta. Niistä löytyivät omat wc-tilat, keittomahdollisuudet ja sisäänkäynnit.

Asumistukea voi hakea monenlaisiin asuntoihin ja erilaisiin elämäntilanteisiin, mutta tukioikeuden selvittämiseen sovelletaan vain yhtä lakia. Tämä tekee hakemusten käsittelystä välillä hyvin haastavaa, mutta ensi alkuun monimutkaiselta vaikuttava tilanne voi selkeytyä nopeastikin. Käsittelijänä tärkeintä on perehtyä jokaiseen hakemukseen tarkasti ja pyytää tarvittavat lisäselvitykset. Asumistuen ratkaisutyössä ei koskaan tiedä etukäteen, millainen elämäntilanne tai asunto vastaan tulee.