Pasi Örnberg 15.8.2017 3 min

Miten pätkätyöläisen asumistuki lasketaan?

Yleisen asumistuen tarkoitus on alentaa pienituloisen ruokakunnan asumismenoja. Se on suurin Kelan maksamista asumisen tuista. Vuonna 2016 sitä maksettiin yhteensä yli 1,1 miljardia euroa. Tukea saaneita ruokakuntia oli lähes 250 000.

Tuen ratkaisutyössä on omat haasteensa. Etuuskäsittelijänä joudun usein pohtimaan sitä, miten asumistukilakia ja Kelan vakiintuneita käytäntöjä sovelletaan ratkaisutyöhön muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yksi ratkaisutyön isoimmista haasteista on ruokakunnan tulojen huomioiminen oikein ja oikeudenmukaisesti.

Yksi ratkaisutyön isoimmista haasteista on ruokakunnan tulojen huomioiminen oikein ja oikeudenmukaisesti. Asumistukea laskettaessa kuukausitulona otetaan huomioon ruokakunnan jäsenen jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saamat bruttotulot, lukuun ottamatta muutamia erikseen mainittuja tuloja.

Yleinen asumistuki myönnetään tai tarkistetaan kahdeksitoista kuukaudeksi kerrallaan. Poikkeuksena ovat lyhyet määräaikaiset vuokrasopimukset, jolloin tuki myönnetään vuokrasopimuksen keston ajalle. Koska asumistuki on tarkoitettu pidempiaikaisemmaksi tukimuodoksi kuin esimerkiksi toimeentulotuki tai työttömyysetuudet, sen ratkaisutyössä pyritään arvioimaan ruokakunnan tulot mahdollisimman pitkälle ajalle. Pienet tulonmuutokset eivät vaikuta tuen määrään.

Aina tuloista ei ole saatavilla täsmällistä tietoa, ei edes tuen hakijalla itsellään.

Etuuskäsittelijän tehtävänä on arvioida keskimääräiset kuukausitulot, jotka ruokakunnan voidaan olettaa saavan tukikauden aikana. Käytännössä siis tulot joudutaan arvioimaan etukäteen vuodeksi eteenpäin, vaikka aina täsmällistä tietoa ei ole saatavilla, ei edes tuen hakijalla itsellään.

Jos ruokakunnan jäsenellä on vain yksi vakinainen tulonlähde, on tulojen arviointi vielä suhteellisen yksinkertaista. Nykypäivänä monelle on kuitenkin arkipäivää tehdä samanaikaisesti kahta, jopa kolmea eri palkkatyötä tai hankkia elanto freelancerina. Työsuhteet ovat myös usein kestoltaan lyhyitä tai keikkaluonteisia. Tällaisissa tilanteissa etuusohje tai laki ei ohjeista hakemuksen käsittelijää.

Käytännössä yleisen asumistuen ratkaisutyössä ollaan usein tilanteessa, jossa tukeen joudutaan tekemään välitarkistuksia tulojen muuttumisen vuoksi. Välitarkistus tehdään kun ruokakunnan yhteenlasketut tulot nousevat pysyvästi vähintään 400 euroa tai laskevat vähintään 200 euroa kuussa.

Jos jo hakemuksen käsittelyhetkellä tiedetään, että jonkin ruokakunnan jäsenen tulot muuttuvat kolmen kuukauden sisällä tuen myöntö- tai tarkistusajankohdasta, lasketaan kyseiselle henkilölle keskiarvotulo koko tukikaudelle. Käytännössä keskiarvotuloon eritellään tukikauden jokainen tulonlähde sekä bruttotulojen määrä asumistukilaskelmalle erikseen.

Viimeisenä keinona käytetään asiakkaan luotettavaa arviota tai edellisvuoden verotietoja.

Väistämättä etuuskäsittelijä törmää tilanteisiin, joissa tuloja on käytännössä mahdotonta arvioida täsmällisesti etukäteen koko tukikaudelle. Tällöin viimeisenä keinona käytetään asiakkaan luotettavaa arviota tuloista tai edellisvuoden verotietoja. Seuraavassa vuositarkistuksessa tarkistetaan sitten kuluneen tukikauden tulot jälkikäteen. Ruokakunnalla on kuitenkin aina velvollisuus ilmoittaa muutoksista Kelaan.

Jos asumistuen saajalla on epäilys, että tukeen on tulossa tarkistusperuste, kannattaa hakemus aina tehdä varmuuden vuoksi. Tarkistushakemuksen toimittaminen onnistuu kätevästi Kelan asiointipalvelussa.

Jos asumistukea ei tarkisteta ajoissa, voi tuki olla maksussa määrältään liian suurena. Asumistukilain mukaan perusteetta liikaa maksettu tuki peritään takaisin. Liikamaksun takaisinperintää on kuitenkin mahdollista kohtuullistaa esimerkiksi taloudellisten ja sosiaalisten syiden perusteella.

Tulojen arvioimisen lisäksi yleisen asumistuen ratkaisutyössä on muitakin kiperiä tilanteita. Yksi haastavimmista on kiivasta keskustelua mediassakin aiheuttaneet avoliitto- ja yhteistaloustulkinnat. Palveluneuvojamme Laura Ollila käsittelee tätä aihetta blogissaan.