Siirry sisältöön

Kannattaako isyysloma? Kolme isyysrahaa saanutta kertoo

Koti & Perhe | 15.6.2017
Tiesitkö, että kaikilla tuoreilla vanhemmilla on oikeus ottaa vapaata töistä viettääkseen aikaa lapsensa kanssa? Isyysrahaa saaneet vanhemmat Mika, Niina ja Toni jakavat kokemuksensa isyysvapaasta.
Kuuntele artikkeli
""
Isyysvapaa on hyvä tilaisuus viettää lapsen kanssa aikaa kahden kesken. Isyysloman pituus on noin 9 viikkoa, ja Kela maksaa tältä ajalta isyysrahaa vähintään 23,73 euroa per arkipäivä.

Mika Hyvönen, 42, automaalari Kajaanista, viiden lapsen isä

”Olen pitänyt isyysvapaata, koska siihen on ollut mahdollisuus ja kotona tarvitaan kipeimmin apua juuri lapsen tultua kotiin. Eniten isyysvapaan pitämisessä on mietityttänyt taloudellinen tilanne – se, onko varaa jäädä pois töistä. Kaikkien viiden lapsen kohdalla vapaan pitämisestä päätettiin kuitenkin jo ennen lapsen syntymää.

Lapsemme ovat syntyneet 1995, 1998, 2001, 2008 ja 2013. Hakuprosessi on helpottunut vuosien saatossa asioinnin siirryttyä nettiin. Enää ei tarvitse täyttää paperilomakkeita. Myös isyysrahan hakeminen Kelasta on sujunut netin kautta ongelmitta.

”Ensimmäisen lapsen kohdalla vuonna 1995 vanhemmat työkaverit hieman naureskelivat isyyslomalle.”

Ensimmäisen lapsen kohdalla vuonna 1995 vanhemmat työkaverit hieman naureskelivat isyyslomalle. He ovat sitä ikäluokkaa, joka ei ole ollut synnytyksissä mukana. Työnantaja on suhtautunut joka kerta myönteisesti isyysvapaaseen. Minulle ei ole tarvittu tuuraajaa, ja vapaalta paluu on sujunut aina ilman ongelmia.

Kun jäin viimeksi isyysvapaalle vuonna 2013, olin itse vanhin työntekijä yrityksessä. Nuoremmille isyysloma on normaalia, jopa itsestäänselvyys.

Mika Hyvönen on ollut isyysvapaalla kaikkien viiden lapsensa kanssa. Kainalossa nuorimmaiset Oona, 9, ja Ville, 3.

Kuopukseni Ville oli kolmen päivän ikäinen, kun jäin kotiin. Vietimme isyysvapaalla Villen kanssa paljon kahdenkeskistä aikaa. Esimerkiksi aamuisin, kun Ville heräsi aikaisin, kuuntelimme musiikkia ja Ville nukkui vielä tunnin sylissäni. Näin annoimme äidille vielä aikaa nukkua vähän pidempään ennen aamusyöttöä. Vaippoja tuli vaihdettua ja kylvyssä käytyä.

Isyysvapaa kannattaa ehdottomasti. Se on suuri apu äidille, ja lapsen vauva-aika on niin lyhyt, että siitä kannattaa nauttia mahdollisimman paljon. Siinä saa myös varmuutta vauvan hoitoon. Silloin osaa toimia lapsen kanssa kahdestaan ja äitikin voi välillä hengähtää.”

Niina Pynnönen, 33, järjestelmäasiantuntija Siilinjärveltä, 3,5-vuotiaan Miikon vanhempi

Niina Pynnönen piti isyysvapaansa kahdessa erässä. Miiko on nyt 3,5-vuotias.

”Päätin jo ennen vaimoni synnytystä pitää isyysvapaata, mutta minua mietityttivät taloudellinen tilanteeni sekä se, pärjäänkö lapsen kanssa yksin päivät. Halusin kuitenkin ehdottomasti viettää aikaa lapsen kanssa, ja oli itsestään selvää, että jään isyyslomalle. Hain ja sain Kelalta isyysrahaa – sen suhteen kaikki meni hyvin, eikä mitään ongelmia tai epäselvyyksiä tullut.

Itse hakuprosessi oli suhteellisen helppo. Se vaati kuitenkin hieman säätöä työn puolesta, sillä olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa eikä minulle ollut luonnollisestikaan vielä kertynyt kesälomia.

Pidin isyysvapaan kahdessa osassa. Työnantajani mukaan perheen sisäisen adoption piti olla hyväksytty ennen kuin sain luvan pitää isyysvapaan ensimmäisen osan. Pidin sen kesällä 2014, kun Miiko oli puolivuotias. Sain järjesteltyä niin, että pystyin pitämään kesällä neljä viikkoa isyyslomaa ennakkovapaapäiviä ja saldovapaita yhdistellen.

”Mielestäni kannattaa käyttää mahdollisuus viettää aikaa lapsen kanssa, koska lapsi on pieni vain kerran.”

Toisen kerran olin isyyslomalla, kun Miiko oli vuoden. Pidin silloin isyysvapaata kuusi viikkoa. Hakuprosessi oli yksinkertaisempi, kun en tarvinnut lisäksi vapaapäiviä. Työsuhteeni jatko oli epävarmaa, joten päätin pitää vapaan työsopimuksen lopussa, alkuvuodesta 2015. Työt jatkuivat onnekseni, mutta pidin isyysvapaan kuitenkin suunnitellusti.

Työnantajani suhtautui hyvin isyyslomaani, vaikka olin uusi työntekijä eikä työpaikalla ollut aikaisemmin ollut vastaavaa tilannetta, jossa nainen olisi ollut isyysvapaalla. Sain todella hyvin neuvoa ja tukea. Töihin paluu sujui hyvin jo siksi, että kesä on hiljaisempaa aikaa töissä.

Mielestäni kannattaa käyttää mahdollisuus viettää aikaa lapsen kanssa, koska lapsi on pieni vain kerran. Isyysvapaan aikana suhde lapseen syveni ja opin paljon uutta. Oli ihana seurata lapsen kasvua ja kehitystä. Olisin mielelläni ollut pidempäänkin kotona hänen kanssaan.”

Lue myös: 3 vinkkiä isyysvapaasta tulevalle isälle

Toni Salminen, 29, viestinnän asiantuntija Espoosta, 2-vuotiaan Varpun isä

Toni Salminen tinki mielellään ansioistaan, jotta sai pitää isyysvapaata ja tutustua tyttäreensä Varpuun.

”Oli selvää, että pidän heti lapsen syntymän jälkeen isyysvapaata sen muutaman viikon pätkän, kun voimme olla vaimon kanssa molemmat lapsen kanssa kotona. Idea pidemmästä isyyslomasta syntyi silloin, kun vaimo alkoi suunnitella opintoihin liittyvän viimeisen harjoittelun tekemistä.

Käytännössä isyysvapaani oli ainoa järkevä vaihtoehto, jotta tyttäreni Varpun ei tarvinnut mennä niin pienenä hoitoon. Toisaalta itselleni oli tullut fiilis, että omaan lapseen voisi tutustua niin paljon paremmin viettämällä päivät yhdessä. Ja kun vaimo ja lapsi olivat eläneet aikamoisessa symbioosissa raskausajan ja syntymän jälkeiset ensimmäiset 9 kuukautta, oli ehkä meikäläisenkin aika ottaa enemmän roolia.

Isyysvapaan järjestäminen työnantajan ja Kelan kanssa oli kyllä aikamoista lomakkeentäyttörumbaa. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että kyllä etuusasioita sai todella paljon itse selvitellä ja moneen kertaan. Lopulta jäi kuitenkin todella positiivinen fiilis, kun virkailija soitti Kelasta ja kertoi, että sinullahan on vielä muutama päivä isyysvapaata pitämättä, pidätkö jossain vaiheessa.

Eniten isyyslomalle jäämisessä mietitytti ihan se käytännön pärjääminen lapsen kanssa. Vaikka olin lapsen hoitamisessa mukana ennen isyysvapaatakin niin paljon kuin mahdollista, tuntui roolien vaihtaminen vaimon kanssa aika hurjalta ajatukselta.

”Siinä sitä olikin aluksi ihmettelemistä, että mitä teen tämän ihmisen kanssa, joka ei vielä kävele eikä puhu.”

Tietysti myös raha-asiat olivat mielessä, sillä isyysvapaakorvaukseni laskettiin opiskeluaikaisten tulojeni mukaan, eikä niissä nyt kauheasti hurraamista ollut.

On annettava erityiskiitos silloiselle työnantajalle, koska missään vaiheessa ei tullut sellaista tunnetta, ettei isyysvapaalle olisi voinut jäädä. Muutamat työkaveritkin olivat tehtailleet lapsia samoihin aikoihin, joten vertaistukea ja ymmärrystäkin löytyi.

Varpu oli isyysvapaani alkaessa noin 10 kuukautta. Siinä sitä olikin aluksi ihmettelemistä, että mitä teen tämän ihmisen kanssa, joka ei vielä kävele eikä puhu. Päiviin mahtui kaikkea mahdollista, mutta erityisesti tuli kartutettua kilometrejä rattailla ympäri maita, mantuja ja puistoja.

Isyysvapaan aikana saimme Varpun kanssa myös ensimmäisen yhteisen keikkakokemuksen, kun kävimme katsomassa lastenmusiikkiorkesteri Ammuuta kahdestaan. Ehkä parasta oli kuitenkin se jokapäiväinen kotona touhuaminen ja leikkiminen, kun jatkuvasti oppi omasta lapsestaan enemmän.

Isyysvapaalle kannattaa ehdottomasti jäädä, kun meille suomalaisille isille tarjotaan tällainen kansainvälisesti aika harvinaislaatuinen mahdollisuus. Vapaalla on aikaa tutustua rauhassa omaan lapseen ja rakentaa hyvä keskinäinen suhde jo vauvaiässä.

”Jos omaan lapseen tutustuminen ei ole hyvä syy hieman tinkiä omista tienesteistä, niin mikä sitten?”

Isyyslomalla tajuaa todella sen, mitä pienen lapsen kanssa kahdestaan oleminen on ja mitä se vanhemmalta vaatii. Silloin oppii arvostamaan valtavan paljon arkea, jota puoliso on ennen isyysvapaata pyörittänyt väsymättömästi kuukausitolkulla – ja joka kyllä vei mehut itsestä jo kolmessa kuukaudessa.

Koska moni varmaan miettii myös raha-asioita harkitessaan isyyslomaa, kannattaa itseltä kysyä: jos omaan lapseen tutustuminen ei ole hyvä syy hieman tinkiä omista tienesteistä, niin mikä sitten?”

Kela maksaa isyysrahaa isyysvapaan ajalta

  • Pienen lapsen vanhempana sinulla on mahdollisuus jäädä töistä kotiin lapsen kanssa. Tätä kutsutaan isyysvapaaksi. Kerro isyysvapaasuunnitelmistasi hyvissä ajoin työnantajalle, sillä isyysvapaan aiotusta ajankohdasta on ilmoitettava useimmiten vähintään kaksi kuukautta ennen kuin aiot jäädä vapaalle. Isyysvapaata ei tarvitse pitää kerralla.
  • Vaikka äitiysvapaa alkaa jo ennen lapsen syntymää, isyysvapaalle voi jäädä vasta lapsen syntymän jälkeen.
  • Isyysvapaa on yleensä palkaton vapaajakso, joten monia huolestuttaa toimeentulo isyysvapaan aikana. Kela kuitenkin maksaa isyysrahaa nykyisin 54 arkipäivän ajan. Tästä ajasta vanhemmat voivat olla yhdessä kotona 18 päivää.
  • Isyysrahan määrä riippuu edeltävänä vuonna verotetuista tuloistasi, eli esimerkiksi vuonna 2017 se määräytyy vuoden 2015 tulojen perusteella. Voit tarkistaa päivärahan määrän laskurilla. Jos tienasit vuonna 2015 esimerkiksi 20 500 euroa, saat vanhempainpäivärahaa 47,83 euroa arkipäiviltä.
  • Isyysrahan hakeminen onnistuu Kelan verkkoasiointipalvelussa. Isyysraha maksetaan yleensä tuoreelle vanhemmalle, jos tämä on sopinut työnantajansa kanssa isyysvapaan olevan palkaton. Jos isyysvapaa on sovittu palkalliseksi, isyysraha maksetaan työnantajalle.
  • Oikeus isyysvapaaseen ja -rahaan säilyy, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Isyysrahaa voi hakea myös takautuvasti, kunnes tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun lapsi on tullut perheeseen. Adoptiolapsilla ikäraja on siis korkeampi. 1.3.2017 alkaen myös niillä isillä, jotka eivät asu lapsen äidin kanssa, on ollut oikeus isyysrahaan ja -vapaaseen, jos he hoitavat lasta.
  • Äitiys- ja isyysvapaiden lisäksi vanhemmilla on yhteensä jaettavana 158 päivää vanhempainvapaata, jonka ajalta maksetaan vanhempainrahaa. Vanhempainraha on samansuuruinen kuin isyysraha.

Lue lisää Kelan sivuilta

Isyysraha

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.