Olet varmasti jo lukenut Kela Sote-keskuksissa -projektista, jossa me projektityöntekijät toimimme polkujen raivaajana, organisaatiorajojen ylittäjänä, kuntoutuspolun kartanpiirtäjinä ja virtuaalisina verkostoitujina. Projektissa luomme tapoja ja ymmärrystä siitä, miten meidän Kelassa tulisi toimia, jotta voisimme osaltamme vahvistaa osatyökykyisten työelämään pääsyä. Rakennamme siltoja asiakkaiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa silloin, kun sairaus, vamma tai monimutkainen elämäntilanne on hankaloittanut työelämään pääsyä. Tuon kelalaisena osaamistani työkykyohjelman hankkeisiin Helsingissä Työkykyisempi Stadi -hankkeessa, Espoossa ja Vantaa-Keravalla TEOT-hankkeessa. Kahdessa hankkeessa olemme aloittaneet asiakastyön viime keväänä. Asiakastyön kautta rakennamme tulevaisuuden toimintatapoja. Mitä me sitten teemme?
Toimintaa räjäyttäviä uudistuksia tärkeämpää on kohtaamisen tuoma ymmärrys ihmisen kokonaistilanteesta.
Koronapandemian vuoksi hankkeiden asiakastyötä tehdään pitkälti puhelimitse. Kuntien hankkeissa työskentelevät työkykykoordinaattorit, terveydenhoitajat, sosionomit ottavat ensikontaktin asiakkaisiin puhelimitse tai kasvokkain tapaamisella. Alkutapaamisen jälkeen sovitaan verkostopuhelu asiakkaan, hanketyöntekijän ja minun eli kelalaisen kanssa.
Tässä vaiheessa haluaisit ehkä lukea hienoista uusista kärrynpyöristä ja ideaaleista toiminnan räjäyttävistä uudistuksista. Niitä ei ole, mutta on kuitenkin paljon tärkeämpää: kohtaamisen tuoma ymmärrys ihmisen kokonaistilanteesta. Kohtaamisissa keskeistä on ollut sopia kuka hoitaa mitäkin asiaa ja milloin kuulemme uudestaan. Kohtaamisten herkkyys on jo yllättänyt ja kärrynpyörää tärkeämpi oivallus on pukeutunut sanoiksi. Oivallus on ollut ääneen lausuttu tieto ihmisen osaamisesta, voimavaroista ja kehittymisen kulmakivistä. Suunnitelma kohti työelämää on alkanut hahmottua.
Suunnitelma kohti työelämää on alkanut hahmottua.
Ensimmäisissä asiakaskohtaamisissa olemme jo yhdessä päässeet purkamaan sosiaaliturvamme vaikeaselkoisuutta ja suunnittelemaan tulevaa. Kelalaisena minun on ollut tärkeää esimerkiksi selventää sitä, mitä ammatillinen kuntoutus on käytännössä, mitä siellä tehdään, ketä tavataan ja miksi. Kohtaamisissa on tarvittu aitoa kuuntelemista, asiakkaan motivaation virittämistä muutokseen ja arvostavaa tiedon vaihtoa. Yhteistyön tuloksena olemme jo päässeet käynnistämään oikea-aikaisesti Kelan kuntoutuspsykoterapian, ammatillisen kuntoutusuunnitelman laatimisen ammatillisessa kuntoutusselvityksessä sekä työkokeilun. Olemme myös tehneet yhteistyötä muun muassa palkkatukityön käynnistämisessä ja sosiaalisen kuntoutuksen selvittelyissä. Nämä ovat olleet tärkeitä sillan rakennuksen vaiheita ja nostattaneet toivoa tulevaisuuteen. Toivo näyttäytyi erityisesti eräässä keskustelussa asiakkaan kanssa, hänen ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen. Kuntoutuksen aikana asiakkaalla nousi tunne: minusta voi sittenkin olla vielä osaajaksi työelämään!
Kohtaamisissa on tarvittu aitoa kuuntelemista, asiakkaan motivaation virittämistä muutokseen ja arvostavaa tiedon vaihtoa.
Olemme kohdanneet monimutkaisia elämäntilanteita, joissa kukaan toimija ei yksin pysty auttamaan. Tarve organisaatiorajat ylittävälle moniammatilliselle yhteistyölle kirkastuu koko ajan. Kohtaamisten intensiivisyyttä on lisännyt myös meidän ammattilaisten astuminen ammatillisen mukavuusalueemme ulkopuolelle ja tiiviimpi yhteistyö varhaisemmissa vaiheissa. Kelan aktiivista roolia työkykyohjelman hankkeissa suunnittelu vaiheesta lähtien on pidetty jo nyt onnistuneena.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan lisää taitoa ottaa puheeksi työelämään paluu. Tarvitaan taitoa tunnistaa työkyvyn heikkeneminen ajoissa ja tietotaitoa osata toimia tunnistamisen jälkeen. Asiakkaat ja ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa esimerkiksi kuntoutuksen keinoista ja työttömän oikeudesta terveystarkastukseen. Työkykykoordinaattorit ovat löytämässä paikkansa merkittävinä sillanrakentajina osatyökykyisyyden ja työelämän välille. Sillat työelämään paluuseen ovat erilaisia ja välillä auttajana on lääkäri, sairaanhoitaja ja työkykykoordinaattori. Toisen asiakkaan tilanteessa he voivat olla toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti ja kokemusasiantuntija. Monessa sillan rakentamisen vaiheessa tarvitaan yhteyttä myös Kelaan. Me Kelassa haluamme olla varhaisessa vaiheessa mukana rakentamassa yhteyksiä. Jokainen kohtaaminen on äärimmäisen tärkeä ja jokaisessa kohtaamisessa rakennamme siltoja tulevaan. Luomme ymmärrystä, tietotaitoa ja tahtoa nähdä ja tehdä asioita uudella tavalla ja uudella ymmärryksellä.
Elina Huttunen,
siltojen rakentaja
Tämä teksti liittyy Kela sote-keskuksissa -blogisarjaan, jossa seurataan, miten työkykyyn liittyviä palvelupolkuja raivataan helppokulkuiseksi.
