Katri Korolainen 8.10.2019 2 min

Lapsilisä, miljoonan lapsen tuki

Vuonna 1948 Suomi eli jälleenrakentamisen aikaa. Köyhä maa oli toipumassa raskaasta sodasta ja kärsi valtavasta asuntopulasta mutta samaan aikaan nautti myös ennen näkemättömästä vauvabuumista. Tämän kaiken keskelle eduskunta sääti lain lapsilisästä, joka oli samankokoinen kaikille perheille. Lapsilisä oli merkittävä ponnistus koko suomalaiselle yhteiskunnalle, sillä voimaan tullessaan se vei 40 prosenttia suomalaisista sosiaalimenoista.

Vaikka yhteiskunta ja suomalainen tukijärjestelmä on uusiutunut monesti sotien jälkeisestä ajasta, lapsilisä on pysynyt melko muuttumattomana. Se on edelleen universaali tuki kaikille lapsiperheille varallisuudesta riippumatta, ja se maksetaan jokaiselle lapselle. Joulukuussa 2016 lapsilisää nautti yli puoli miljoonaa perhettä, joissa asuu yhteensä 1 009 115 lasta.

Lapsilisällä katetaan lapsesta tulevia kuluja verrattuna lapsettomiin perheisiin, ei niinkään tasata tuloeroja lapsiperheiden välillä.

Lapsilisä on Kelan mukaan suosittu etuus, ja lapsiperheiden tukeminen koetaan Suomessa tärkeäksi. Samaan aikaan käydään jatkuvasti keskustelua siitä, pitäisikö tuki muuttaa universaalista tarveharkintaiseksi. Pitääkö yhteiskunnan maksaa lapsilisää esimerkiksi perheille, jotka sijoittavat rahat? Itse pidän universaaliutta lapsilisässä tärkeänä. Sillä katetaan lapsesta tulevia kuluja verrattuna lapsettomiin perheisiin, ei niinkään tasata tuloeroja lapsiperheiden välillä. Kuitenkin lapsiperheköyhyyden torjumiseksi lapsilisällä on suuri merkitys.

Meidän perheessämme lapsilisä maksetaan yhteiselle taloustilille, josta tehdään esimerkiksi perheen ruokahankinnat ja maksetaan yhteiset laskut. Pääosin rintamaidolla kasvavan vauvan ruokakulut eivät vielä ole muutamaa euroa enempää, mutta lapsilisä on kulunut arkisiin asioihin: pinnasänkyyn, välikausihaalariin, kirpparilta hankittuihin käyttövaatteisiin. Kaikki vauvavuoden kalliit hankinnat, kuten vaunut ja turvaistuimet tuli kuitenkin hankittua jo odotusaikana omin varoin.

Lapsen kasvaessa on harkittava, kannattaisiko hänen kulunsa ja lapsilisänsä ohjata aivan erilliselle tilille. Sitä kautta voisi vielä paremmin pysyä selvillä siitä, mikä osa kuluista on lapsen, mikä perheen yhteistä. Toisaalta esimerkiksi ruokaostoksia ei liene mielekästä pilkkoa erillisille tileille, kun perhe syö samoja ruokia. On myös kätevää, että lapsilisä menee tilille, jolle on jo valmiiksi maksukortti. Kun etsii juoksentelevan taaperon kanssa alennusmyynneistä talvikenkiä, ei varmastikaan kaipaa yhtään ylimääräistä säätöä tilisiirtojen maailmassa.

Olisiko lapsiperheiden tukiin panostaminen jälleen ajankohtaista yhteisen hyvän ja kestävyysvajeen torjumisen nimissä?

Tällä hetkellä alhaisesta syntyvyydestä ja sitä kautta Suomea uhkaavasta kestävyysvajeesta puhutaan valtavasti. Lapsilisän tavoitteena oli jo alun perinkin lisätä syntyvyyttä. Viimeisten vuosikymmenten aikana lapsilisän reaaliarvo on kuitenkin tippunut merkittävästi ja edellisellä hallituskaudella sitä leikattiin 7 prosenttia. Olisiko lapsiperheiden tukiin panostaminen jälleen ajankohtaista yhteisen hyvän ja kestävyysvajeen torjumisen nimissä?

Aihesanatlapsilisä