Katri Korolainen 8.11.2019 3 min

Lapsella on oikeus isään ja äidillä palkkaan

Lapsen saaminen on yksi isoimmista taloudellisista muutoksista. Rahasta puhuminen mielletään kovin yksityiseksi asiaksi, eikä toimeentulosta keskustella kuin korkeintaan perhepiirissä. Vauvan syntymä kuitenkin vaikuttaa perheen tulotasoon, ja siihen on hyvä varautua.

Suomessa äitiysrahaa saa 105 arkipäivää, perheen vapaasti jaettavaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää ja isyysrahaa 54 arkipäivää. Kun nämä lasketaan yhteen ja huomioidaan yhdessä pidettävät vapaat, ansiosidonnaisia vapaita saa noin 10 kuukauden ajaksi. Tällöin lapsi on noin 9 kuukautta. Jos vanhemmalla on työpaikka, johon palata, vanhempainvapaan aikana karttuu myös vuosilomaa. Lomilla voi vielä pidentää palkallista kotonaoloa muutamilla viikoilla.

Yhdeksän kymmenestä perheestä hoitaa lasta kotona vielä vanhempainvapaiden päättymisen jälkeen. Tälle ajalle eli hoitovapaalle on tarjolla huomattavasti matalampi kotihoidontuki, jota voi saada siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Hoitovapaan vaikutus eläkekertymään on myös huomattava, mitä ei tulla usein ajatelleeksi pikkulapsivaiheessa.

Naisten ja miesten työurat eriarvoistuvat perhevapaiden aikana, eikä siitä syntynyttä palkkakuoppaa saada tilastollisesti kurottua umpeen koko työuran aikana. Hoitovapaan vaikutus eläkekertymään on myös huomattava, mitä ei tulla usein ajatelleeksi pikkulapsivaiheessa. Vanhempainvapaalle jää vain harva isä, sillä vanhempainpäivärahoista ainoastaan 10 prosenttia maksetaan isille. Hoitovapaata pitävät lähes yksinomaan äidit – 97 prosenttia kotihoidontuella lasta hoitavista on naisia.

Lue myös: Vauva tulossa? Näin vanhempainpäivärahojen määräytyminen muuttuu vuonna 2020

Siksi onkin tärkeää suunnitella ja laskea, miten perhevapaat vaikuttavat välittömien kustannusten lisäksi myös kummankin vanhemman työuraan ja eläkkeeseen. Erityisesti hoitovapaan aikaista tulojen laskua on mahdollisuuksien mukaan hyvä loiventaa omilla säästöillä. Perheet ennakoivat pikkulapsiajan laskevan tuloja ja tekevät sen mukaisia järjestelyitä: muun muassa neljännes omistusasujista hakee lyhennysvapaata vauvan takia.

Euroja tärkeämpää kuitenkin on, että perhevapaiden tasaisemmalla jakamisella vahvistetaan isien ja lasten suhdetta.

Jos voisin itse kelata aikaa taaksepäin, olisinkin aloittanut säästämisen vauvavuoteen jo ennen lapsen syntymää. Silloin rahaa olisi käytettävissä tasaisemmin myös kotihoidontuelle siirryttäessä. Ansiosidonnaisten tukien vielä rullatessa tulotaso on mukava, mutta säästäminen jo valmiiksi tippuneista tuloista on palkkakuukausia haastavampaa. Omassa arjessa pihistelen hankinnoissa ja teen löydöt niin itselle kuin lapselle käytettynä.

Tasaamme puolisoni kanssa taloutta yhdessä siten, että hän pitää isyysvapaata täydet 54 päivää ja jää myös hoitovapaalle. Suurin piirtein samapalkkaisina tämä järjestely tuli meille taloudellisesti kannattavimmaksi. Nordean laskelmien mukaan maksimäärä isyysvapaata on kannattavin ratkaisu myös perheille, joissa lapsen isä tienaa selvästi puolisoaan enemmän.

Euroja tärkeämpää kuitenkin on, että perhevapaiden tasaisemmalla jakamisella vahvistetaan isien ja lasten suhdetta. Kansainvälisissä esimerkeissä isien perhevapaat tasaavat hoivavastuun lisäksi myös kotitöihin käytettyä aikaa. Kaikki tämä tukee myös parisuhteen hyvinvointia. Tekemistä kuitenkin riittää: edelleenkään 25 prosenttia isistä ei pidä lainkaan perhevapaita.