Tänä sunnuntaina vietetään taas äitienpäivää. Päivän juhlimiselle ei varmasti ole yhtä oikeaa tapaa, sillä äidit, perheet ja tilanteet ovat erilaisia. Jollekin päivä saattaa olla ensimmäinen laatuaan, joku saa aamiaisen vuoteeseen ja kolmas voisi väittää jokaisen päivän olevan erityinen.
Meillä Kelassa asioi paljon äitejä monenlaisissa tilanteissa. Kysymykset liittyvät useimmiten äidin, perheen tai lapsen saamiin etuuksiin. Erityisesti ensimmäistä kertaa äidiksi tulevilla on paljon kysymyksiä uuden tilanteen edessä. Silloin usein mietitään, mitä pitää tehdä ja mitä etuuksia äitinä voi saada. Yleensä meiltä Kelan asiakaspalvelussa kysytään, missä vaiheessa odotusta tukia pitää hakea. Ensimmäistä lastaan odottavat ovat myös usein kiinnostuneita vanhempainpäivärahan määrästä ja alkamispäivästä sekä äitiyspakkauksen sisällöstä. Uuden äitiyspakkauksen julkaisua ja jakelua monesti odotetaan kuin kuuta nousevaa.
Äitiyteen liittyvien asioiden selvittäminen alkaa monella heti raskauden selviämisen jälkeen ja jatkuu ilman määräaikaa.
Ennen lapsen syntymää on paljon tehtävää ja muistettavaa myös Kelan kanssa. Sitä varten hyvä muistilista löytyy perhe-etuuksien pikaoppaasta. Kannattaa myös ottaa seurantaan Kela-Kertun FB-sivut. Äitiyteen liittyvien asioiden selvittäminen alkaa monella heti raskauden selviämisen jälkeen ja jatkuu ilman määräaikaa.
Kokemukseni mukaan harvoin löytyy sellaista asiaa, joka ei kuulu äitiyteen. Vanhemman rooli on merkittävä, ja vastuunkantaminen alkaa ennen lapsen syntymää eikä pääty lapsen täysi-ikäistymiseen. Lapsesta kannettava huoli ei katso ikää. Minulle on jäänyt mieleen myös tilanne, jossa eräs äiti yritti parhaansa mukaan selvittää elämänsä solmuun saaneen aikuisen lapsensa Kela-asioita. Ilman valtuutusta asiointi ja tietojen saaminen ei kuitenkaan onnistunut, joten hän totesi minulle tuskastuneena: Mutta kun minähän olen hänen äitinsä!
Joissain tilanteissa pieni pakottaminen kuuluu asiaan.
Omat vanhempani painottavat, että lapsen asioista huolehtimisen lisäksi vanhempien pitää varmistua siitä, että lapsi pärjää myös ilman heitä. Muistan, miten äitini pakotti minut ensimmäistä kertaa hoitamaan asioita itsenäisesti – soittamaan terveyskeskukseen. Olin hieman alle täysi-ikäinen, ja soitto tuntui siihenastisen elämäni suurimmalta vääryydeltä. Pieni eteenpäin potkiminen matkalla aikuisuuteen on kuitenkin joskus välttämätöntä ja kuuluu äitiyteen. Olen myös itse auttanut pelokkaita aikuisiän kynnyksellä Kelaan soittavia nuoria, joiden äidit ovat pakottaneet heidät soittamaan.
Kelan puhelinpalvelussa työskennellessäni olen oppinut äitiyden ja vanhemmuuden olevan asia, jota laki ei säädä. Vanhempi kulkee lapsen rinnalla koko matkan aikuisuuteen ja antaa eväitä lapsen elämään. Joissain tilanteissa pieni pakottaminen kuuluu asiaan. Joskus roolit voivat myös vaihtua, kun onkin lapsen vuoro hoitaa äidin asioita. Läheistensä asioita hoitavilla on erityisen tärkeä merkitys, kun asiointikyky heikkenee – äiti voikin tarvita sinua, kun ei itse voi enää huolehtia asioista samalla tarmolla kuin aiemmin. Apua asioimiseen kannattaa tarjota kaikille läheisille, etteivät asiat jää selvittämättä ja elämä mene solmuun.
Äidit aloittavat huolehtimisen hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta joskus myös he tarvitsevat tukea. Olemme täällä Kelassa äitejä, isiä tai heidän asioitaan hoitavia läheisiä varten kaikissa elämän solmukohdissa. Lämpimät onnittelut kaikille äideille!
