Eläkkeellä 7 min

Masennus vei Saulin työkyvyttömyys­eläkkeelle – haaveissa on yhä työelämä

Sauli Kotilainen sairastui masennukseen jo alle 20-vuotiaana. Kelan maksamalle työkyvyttömyyseläkkeelle hän jäi vuonna 2011. Sauli ei kuitenkaan ole aikeissa viettää eläkkeellä loppuelämäänsä.

Kuuntele artikkeli
teksti Laura Koljonen kuvat Roope Permanto 22.1.2019

Sauli Kotilainen ja Peetu-kissa viettävät jokapäiväistä kahvitaukoaan.

Lohjalaisen Sauli Kotilaisen, 40, koti on harvinaisen hiljainen. Vain kissa Peetu rapistaa liikkuessaan.

Sauli nauttii hiljaisuudesta, sillä muutaman tunnin kuluttua hänen 5- ja 7-vuotiaat lapsensa palaavat koulusta ja päiväkodista. Sitten Saulin huomiota taas vaaditaan.

”Usein lapset tulevat kainaloon ja haluavat, että seuraan, kun he pelaavat Angry Birdsiä tai katsovat Pokémonia. Arkeni on tällä hetkellä pääasiassa lasten kanssa puuhailua. Se on kivaa, vaikka myös väsyttävää”, Sauli sanoo.

Sauli väsyy erityisen helposti, sillä hän sairastaa masennusta. Sairauden takia hän on myös työkyvyttömyyseläkkeellä.

Masennusdiagnoosi jo 16-vuotiaana – ”En yksinkertaisesti jaksanut mennä lukioon”

Sauli on sairastanut masennusta yli puolet elämästään. Diagnoosin hän sai peruskoulun viimeisen luokan päätyttyä, 16-vuotiaana.

”Yläaste oli minulle vaikeaa aikaa. Lisäksi 1990-luvun lama ajoi lapsuudenperheeni talouden huonoon jamaan. Olin aikeissa mennä lukioon, mutta en yksinkertaisesti jaksanut. Voimia ei ollut.”

Oman onnensa nojaan Sauli ei jäänyt. Hän kävi kaksi kertaa viikossa juttelemassa psykologin kanssa ja hänelle määrättiin lääkitys. Vaikka lukioon voimat eivät riittäneet, kymppiluokalla hän jaksoi nostaa arvosanojaan.

”En edes tiennyt, että minun oli mahdollista hakea tukia. Kukaan ei kertonut.”

Vasta kuusi vuotta diagnoosinsa jälkeen Sauli tajusi hakea Kelasta sairauspäivärahaa.

”En edes tiennyt, että minun oli mahdollista hakea tukia. Kukaan ei kertonut.”

Sairauspäivärahaa Sauli sai maksimiajan – eli noin vuoden. Sen jälkeen hän haki ja sai kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä usean vuoden ajan. Myönnettyjen kuntoutustukijaksojen pituudet vaihtelivat muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen.

”Se oli stressaavaa. Koskaan en tiennyt, milloin tukea ei enää myönnetäkään. Kuntoutustukea ei esimerkiksi voinut hakea ilman kunnollista kuntoutussuunnitelmaa. Sehän ei riitä, että ihminen on huonossa kunnossa ja kykenemätön työntekoon. Pitää olla myös suunnitelma, miten kuntoudutaan.”

Määräaikaisen kuntoutustuen hakeminen loppui, kun Sauli pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2011.

Seitsemän vuotta sitten Sauli täytti lääkärinsä kanssa jälleen kerran kuntoutustuen jatkohakemusta. Lääkäri kysyi, haluaisiko Sauli hakea pysyvää eläkettä.

”Vuonna 2011 minulle myönnettiin toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke. Ehkä olin niin ansioitunut potilas”, Sauli vitsailee.

Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi Saulille maksetaan tällä hetkellä eläkkeensaajan lapsikorotusta ja yleistä asumistukea.

Sauli kertoo, että eläkepäätös oli huojentava.

”Ei enää jatkuvia lääkärikäyntejä ja alituista pohdintaa siitä, miten pitkäksi aikaa kuntoutustukea myönnetään. Hakemusrumba on rasittava, jos elämä on muutenkin täynnä masennusta ja ahdistusta.”

Työkyvyttömyys­eläkettä maksaa joko työeläkelaitos tai Kela

Yksinkertaisimmillaan työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään seuraavasti: työntekijä jää sairauslomalle, joka venyy usean kuukauden mittaiseksi. Työntekijä hakee sairauspäivärahaa Kelasta. Mikäli työterveyshuollon laatimasta hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta huolimatta työntekijä ei kykene palaamaan omaan työhönsä tai muuhun kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön noin vuoden pituisen sairauslomajakson jälkeen, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Kelan suunnittelija Mikko Nevalainen muistuttaa, että hakuprosessi on usein edellä mainittua monimutkaisempi. Siitä pitää huolen jokaisen hakijan yksilöllinen tilanne sekä se, että sairauspäivärahajakson päätteeksi hakijaa ei välttämättä katsotakaan työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutetuksi. Lisäksi ennen työkyvyttömyyseläkettä työntekijä on todennäköisesti saanut ensin määräaikaista kuntoutustukea.

”Seuranta ja työelämään paluun tukeminen ovat hyviä asioita.”

”Suoraan toistaiseksi myönnettävien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt ja ennemmin myönnetään määräaikainen kuntoutustuki, jonka aikana seurataan toipumista. Seuranta ja työelämään paluun tukeminen ovat hyviä asioita”, Nevalainen sanoo.

Toki joissakin tapauksissa toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke myönnetään heti. Näin toimitaan, jos ratkaisu on perusteltu esimerkiksi hakijan terveydentilan vuoksi.

Suomessa on kaksi lakisääteistä eläkejärjestelmää. On yksityiset työeläkelaitokset, jotka vastaavat palkansaajien ja yrittäjien eläketurvasta, ja Keva, joka vastaa julkisen alan työntekijöiden eläketurvasta. Näiden lisäksi on Kela, joka takaa kansalaisille vähimmäiseläketurvan eli kansaneläkkeen.

Tyypillinen näky lapsiperheessä: kaikkialle levittäytyvät legot.

Mielenterveys­ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelin­sairaudet yleisin syy työkyvyttömyyteen

Kelan suunnittelija Mikko Nevalaisen mukaan työssä käyvät ovat työkyvyttömyyseläkkeen suhteen hieman eri asemassa kuin työttömät.

”Työssä käyvillä on työterveyshuolto tukena. Työtön puolestaan on kunnallisten sekä työvoimahallinnon tukitoimien ja toimenpiteiden piirissä, koska hänellä ei ole työpaikkaa, johon palata.”

Esimerkiksi Saulin tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on hoitunut kunnallisen terveydenhuollon kautta, sillä Sauli ei ole ollut työelämässä.

Vuonna 2018 Kelassa ratkaistiin 19 300 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. Hakemuksista hylättiin 43 prosenttia.

Molemmissa tapauksissa prosessi kuitenkin etenee terveydenhuollossa samalla tavalla. Hoitava lääkäri ei päätä, jääkö potilas työkyvyttömyyseläkkeelle. Hoitava lääkäri tutkii, antaa diagnoosin, laatii hoitosuunnitelman ja kirjoittaa B-lausunnon Kelaan.

B-lausunnosta pitää muun muassa ilmetä sairauden nykytila, hoitosuunnitelma sekä se, mitä työtehtäviä hakija mahdollisesti voi tehdä. Sen jälkeen eläkelaitoksen ja/tai Kelan vakuutuslääkäri perehtyy hoitavan lääkärin laatimiin lääkärinlausuntoihin ja arvioi, täyttääkö kuvaus hakijasta työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit.

Saulin omapäinen Peetu-kissa valloittaa sohvan, kun siltä tuntuu.

Vuonna 2018 Kelassa ratkaistiin 19 300 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. Hakemuksista hylättiin 43 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin 4 600 kappaletta. Määräaikaisia kuntoutustukia myönnettiin 6 200 kappaletta. Lisäksi Kelassa annettiin 21 900 kuntoutustuen jatkopäätöstä. Niistä hylättiin 1100.

Yleisimmät syyt jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Työkyvyttömyys­eläkkeen määrä on vähintään takuueläkkeen suuruinen

Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan kertyneen työeläkkeen mukaan. Jos työeläkkeen kertymä jää pieneksi, työkyvyttömyyseläkettä haetaan työeläkkeen lisäksi kansaneläkkeenä Kelasta. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään, eläke on vähintään takuueläkkeen suuruinen eli noin 780 euroa kuukaudessa. Jos työkyvyttömyyseläkettä haetaan sekä työ- että kansaneläkkeenä, hakemuskäsittelyn yhteydessä hoidetaan ennakko- ja vertailuilmoitusmenettely. Sen avulla Kela ja työeläkelaitokset pyrkivät yhtenevään päätökseen.

Nevalaisen mukaan kyseessä on ainutlaatuinen järjestelmä.

”Kelan rooli tasaa työeläkelaitosten mahdollisia lääketieteellisiä arvioeroja työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyssä. Näin se takaa asiakkaille valtakunnallisesti tasapuoliset ratkaisukäytännöt.”

Tulevaisuuden haaveissa työ musiikin parissa

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan Saulin päivät kuluvat lasten kanssa puuhailun lisäksi päiväyksikössä. Siellä hän viettää kuntosali- ja musiikkiryhmässä muutaman tunnin päivässä pari kertaa viikossa.

”Vaikka lääkehoitoa ja keskusteluapua on ollut tarjolla koko ajan, toipumiseni kannalta eniten apua on ollut vertaistuesta”, Sauli sanoo.

Vuosien mittaan Sauli on osallistunut muun muassa mielenterveyskuntoutujien kulttuuripajaan.

”Kulttuuripajassa ei ollut terapiaa. Sen sijaan teimme musiikkia, mikä oli hyvin terapeuttista.”

Saulin lapsilta on jäänyt leikki hyvään kohtaan.

Sauli on yrittänyt opiskella muun muassa iltalukiossa ja tehnyt erilaisia työkokeiluja. Sekä koulusta että työstä on jäänyt hyvä fiilis.

Jossakin vaiheessa, kun aika ja Saulin elämäntilanne on oikea, työkyvyttömyyseläke on tavoitteena purkaa.

Eniten Saulia kiinnostaisi työskennellä miksaamisen ja äänittämisen parissa.

”Haaveilen, että tulevaisuudessa minulla olisi musiikkiin liittyvä työ ja enemmän ystäviä.”

Miten työkyvyttömyys määritellään?

  • Käsite työkyvyttömyys tarkoittaa eri asiaa riippuen siitä, onko kyseessä sairauspäivärahakauden aikainen sairausvakuutuslaki, työeläkelaki vai kansaneläkelaki.
  • Hakija voi saada myöntävän päätöksen sairauspäivärahahakemukseensa mutta hylkäävän päätöksen hakiessaan työkyvyttömyyseläkettä, vaikka terveydentilassa ei olisi tapahtunut muutosta. Syynä on se, että sairauspäivärahahakemus arvioidaan suhteessa nykyiseen työhön. Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea arvioitaessa taas tarkastellaan asiakkaan kykyä tehdä tavallista tai muuta sopivaa työtä.
  • Esimerkiksi sähkömies voi olla ammatillisesti työkyvytön, mutta jos hän kykenee tekemään jotakin muuta työtä ja saamaan siitä kohtuullisen toimeentulon, hän ei välttämättä pääse työkyvyttömyyseläkkeelle.
  • Yli 60-vuotiailla ammatillisen työkyvyn arviointi on hieman löysempää kuin nuoremmilla.

Lähteet: Kelan suunnittelija Mikko Nevalainen ja Kela.fi

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen

  • Työkyvyttömyyseläkettä haetaan, jos työhön palaaminen ei vaikuta sairauspäivärahakauden jälkeen mahdolliselta. Toimeentulokatkosten välttämiseksi eläkettä kannattaa hakea hyvissä ajoin. Käsittelyajat ovat tilanteesta riippuen 2–4 kuukautta. Odotusajalle on mahdollista hakea työttömyysturvaa.
  • Jos terveydentila sallii osa-aikaisen työskentelyn, työeläkelaitoksesta voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea. Työeläkelaitos voi antaa myös ennakkopäätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä normaalin työkyvyttömyyshakemuksen yhteydessä.
  • Kela voi tarvittaessa tukea työhön paluuta erilaisilla kuntoutustoimilla. Sairausloman pidentyessä työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän on mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhteistyötä työhön paluuta tukevien toimenpiteiden selvittämiseksi.
  • Jos työkyvyttömyys uhkaa pidentyä, työeläkelaitos voi tukea ammatillista kuntoutusta esimerkiksi työkokeiluna toiseen työtehtävään tai tukemalla koulutusta. Jos asiakkaan työelämäkytkös on katkennut tai ansiotulot ovat viime vuosina olleet vähäisemmät, ammatillisen kuntoutuksen selvittelyvastuu kuuluu Kelalle.
  • Sairauden pitkittyessä erityisesti työttömien on mahdollista hakea työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta, kun tarvitaan sairauden ja kokonaistilanteen vuoksi yksilöllistä tukea.
  • Ammatillista kuntoutusta voi hakea työeläkelaitoksesta tai Kelasta myös kuntoutustuen aikana.
  • Yli 63-vuotiaat voivat hakea työeläkelaitoksesta työuraeläkettä, jos työura on ollut pitkä ja työ rasittavaa.
  • Sokeat ja liikuntakyvyttömät voivat saada työkyvyttömyyseläkettä täysmääräisenä, vaikka kävisivätkin töissä.
  • Mikäli työkyky jossakin vaiheessa palautuu, työkyvyttömyyseläkkeeseen on mahdollista hakea tarkistusta. Eläkkeen voi laittaa lepäämään maksimissaan kahdeksi vuodeksi. Jos työnteko onnistuu sen jälkeen, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan.

Lähteet: Kelan suunnittelija Mikko Nevalainen ja Kela.fi

Lue lisää Kelan sivuilta

Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki