Siirry sisältöön

Kun päihteistä tehdään viihdettä

Kela palvelee | 10.2.2020
Anna Heikkinen
palveluasiantuntija
Kuuntele artikkeli

Joudun tässä julkisesti myöntämään, että olen television suurkuluttaja. Varsinkin poliisisarjat ja murhamysteerit vetävät jostain syystä puoleensa. Intohimoni näitä sarjoja kohtaan lienee se, että jakson puolivälissä alamme kisata puolisoni kanssa siitä, kumpi arvaa oikein syyllisen. Aika usein vankilaan joutuu se tunnetuin näyttelijä.

Paitsi television viihdeohjelmat, myös uutiset ja sosiaalisen median kanavat kaikissa muodoissaan on nostanut silmiemme eteen hyvin raadollisena sen, kuinka yleistä päihteiden käyttö on ja mitä se yksilölle aiheuttaa. Huumeita piikitetään ankeissa oloissa väliaikaisissa asumuksissa ja kulmakujilla, joissa jotkut joutuvat asumaan menetettyään kotinsa päihteiden vuoksi. Kaiken tämän keskellä alkoholisoituneita ja kodittomia ihmisiä ajetaan vesitykeillä pois kaduilta vain siksi, että kaupungin katujen on oltava turistiystävällisiä. Ehkä vesitykit eivät ole enää tätä päivää, mutta näin katuja siivottiin Los Angelesissa 1984 vuoden olympialaisten alla.

On surullista, että ihmisten kärsimyksestä tehdään viihdettä ja hierotaan klikkiotsikoita.

Näiltä asioilta ei ole voinut sulkea silmiään Suomessakaan. Maasta riippumatta on surullista, että ihmisten kärsimyksestä tehdään viihdettä ja hierotaan klikkiotsikoita. Minulla on vahva usko, että jokainen päihteiden ongelmakäyttäjä haluaisi päästä eroon riippuvuudestaan, mutta moni ei tiedä miten. Ja vaikka tietäisi, niin tie on ollut pitkä ja kuoppainen, eikä kaatumisen jälkeen olekaan päästy enää takaisin ylös. Toki onnistumistarinoitakin on onneksi moni pystyyn päässyt kertomassa.

Päihteiden käyttö ei ole vain käyttäjän ongelma, vaan se koskee myös hänen läheisiään ja perhettään, työkavereita ja jopa naapurustoa. On surullista katsoa vierestä, kun viina tai huumeet ovat vieneen jonkun pojan, rakkaimman puolison tai oman äidin. Kun riippuvuuden uskaltaa myöntää muille ja varsinkin itselleen ja on halua ottaa apua vastaan, kaikki onnistumisen eväät ovat olemassa. Avun saannista se ei ole tässä maassa kiinni. Tarvittaisiin enemmän otsikoita onnistumistarinoista. Tästä on hienona esimerkkinä Minnan tarina.

Päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla masennusta tai kauan käsittelemättä olleita asioita menneisyydestä.

Päihdekuntoutukseen voi mennä toki yksityisestikin, mutta sinne on mahdollista päästä esimerkiksi julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon tai sosiaalitoimiston kautta maksusitoumuksella. Kun kuntoutus järjestetään Kelan hyväksymässä päihdekuntoutuslaitoksessa, kuntoutuksen ajalta Kelasta voi saada kuntoutusrahaa ja kuntoutukseen tehtäviin matkoihin voi saada matkakorvauksia. Myös hoivan ja asumisen osuuteen kuntoutuslaitoksessa voi saada toimeentulotukea. Jos päihdekuntoutusjakson jälkeen siirtyy asumaan esimerkiksi päihdekuntoutujien asumispalveluyksikköön, voi näihin asumismenoihin saada lisäksi asumistukea.

Onhan todistettu, että riippuvuus on myös geneettisesti periytyvää, mutta usein jokin muukin kuin geneettinen perimä ajaa ihmisiä ongelmakäyttöön. Taustalla voi olla masennusta, kauan käsittelemättä olleita asioita menneisyydestä tai traumaattinen tapahtuma, josta ei ole aikanaan osannut puhua. Näitäkin asioita lähdetään päihdekuntoutuksessa purkamaan, ja pidemmän terapian tarpeessa asioiden käsittelyyn on mahdollista saada Kelasta myös kuntoutuspsykoterapiaa. Päihdekuntoutusta voidaan järjestää myös perhekuntoutuksena, jos perheen tilanne tätä edellyttää. Silloin kuntoutukseen osallistuu koko perhe, ja kuntoutusrahaa voidaan näissä tapauksissa maksaa kaikille kuntoutukseen osallistuville aikuisille.

Toivoisin, että tv-sarjojen käsikirjoittajilta loppuisi todellisuuteen pohjautuvat ideat kirjoittaa päihteiden väärinkäyttäjistä. Jännittäviä poliisisarjoja ja rikosmysteerejä voi varmasti kehitellä loputtomiin muistakin aiheista. Ja varmasti sille tunnetuimmalle näyttelijällekin jokin muu rooli löytyisi.

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.