Anna Heikkinen 23.1.2018 3 min

Kelan lippulappuset ja niiden kääntöpuoli

”Työnantajani on hakenut teiltä minun sairauspäivärahaa, ja nyt te lähetätte jotain lippulappusia täytettäväksi minulle. Ei kai näitä tarvitse täyttää?” Vastaukseni asiakkaan kysymykseen on: ”Kyllä pitää”.

Kuulemme Kelassa tämän kysymyksen säännöllisesti niissä tilanteissa, joissa työntekijän vanhempainpäivä– tai sairauspäivärahaa on hakenut hänen työnantajansa. Vaikka hakemuksen on jättänyt työnantaja, Kela onkin lähettänyt lisäselvityspyynnön työntekijälle itselleen. Valitettavan usein työntekijä on tuuminut, että ”enhän ole mitään hakenut, joten ei minun tarvitse mitään täyttääkään”, ja paperilla on pistetty torpan uuni lämpiämään.

Työnantaja on oikeutettu saamaan työntekijän päivärahan palkanmaksun ajalta. Palkanmaksun päätyttyä etuuden maksu siirtyy asiakkaan omalle tilille. Moni asiakas herää ymmärtämään ”lippulappusen” tärkeyden vasta, kun palkanmaksu on päättynyt eikä rahaa tulekaan mistään.

Moni herää ymmärtämään ”lippulappusen” tärkeyden vasta, kun palkanmaksu on päättynyt eikä rahaa tulekaan mistään.

Kyse ei ole pelkästään tietojen luovuttamisesta, vaan myös niiden saamisesta. Kelalla ei ole oikeutta kertoa työnantajalle esimerkiksi asiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja tai vauvan laskettua aikaa. Kela ei voi myöskään kysellä työntekijää koskevia puuttuvia tietoja työnantajalta. Ainostaan työntekijä voi tietää, miten tapaturma tapahtui tai haluaako äiti aloittaa äitiyslomansa varhennettuna. Tietenkin työntekijän on näistä työnantajalleen kerrottava. Kelan päätettävissä ei ole se, mitä ja missä mittakaavassa. Sen määrittelee jokin muu, kuten työehtosopimus tai työntekijä itse. Siksi olemmekin Kelasta yhteydessä suoraan siihen tiedon lähteeseen, joka pystyy meille tarvittavan tiedon antamaan.

Ainostaan työntekijä itse voi tietää, miten tapaturma tapahtui tai haluaako hän aloittaa äitiyslomansa varhennettuna.

Kela avasi marraskuun 2017 alussa työnantajille oman palvelunumeron sekä chatti-palvelun. Työnantajalinjalla neuvomme työnantajia henkilöasiakkaan etuusasioissa, hakemusten täyttämisessä ja lisäselvityspyynnöissä. Pyrimme myös muistuttamaan työnantajia siitä, mitä tietoja työntekijän itsensä on Kelaan toimitettava. Näin myös työnantaja osaa neuvoa työntekijöitään Kelalle ilmoitettavista tiedoista.

Usein asiakkaat luulevat olevansa ainoita, joille lisäselvityksiä lähetetään. Kyllä niitä lähtee myös työnantajille. Lisäselvitys lähetetään aina, kun tarvittavia tietoja uupuu hakemuksesta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun aiemmin toimitetut palkkatiedot ovat vajavaiset tai työtapaturmakorvauksia ei ole haettu vakuutusyhtiöstä. Onneksi nykyään myös puuttuvia tietoja voidaan ilmoittaa Kelaan helposti puhelimitse tai työnantajan asiointipalvelussa. Tärkeää ei ole se mitä kautta tieto Kelaan tulee. Tärkeintä on ymmärtää se, että jokaisella ”lippulapulla” on merkitystä.

Onneksi nykyään myös puuttuvia tietoja voidaan ilmoittaa Kelaan helposti puhelimitse tai työnantajan asiointipalvelussa.

Kerran asiakas soitteli minulle saamastaan lisäselvityspyynnöstä. Hän ei ollut löytänyt kaikkia tarvitsemiaan tietoja siitä. Kerroin, että tieto löytyy hänen kädessään olevan paperin takapuolelta. Puhelun jälkeen esimieheni tuli kertomaan, että ”ihmisillä on takapuoli, eläimillä on takapuoli ja papereilla on kääntöpuoli”.

Kun saat seuraavan kerran Kelasta lisäselvityspyynnön, niin täytä se. Se on oikeasti tärkeä, vaikket olisi itse mitään etuutta itse hakenutkaan. Ja täytä se myös sieltä taka… eikun kääntöpuolelta. Ettei enää tarvitsisi täyttää lisäselvityksen lisäselvitystä.