Siirry sisältöön

Saman katon alle asumaan

Kela palvelee | 11.8.2020
Aliisa Raskinen
etuuskäsittelijä
Kuuntele artikkeli

Omaa ensimmäistä asuntoa etsiessäni minulla kävi valtava tuuri. Sain asunnon vuokrattua samana päivänä, kun bongasin netistä ilmoituksen. Nopeus oli valttia, ja sama tuntuu pätevän edelleen. Heinä- ja elokuu ovat vuokramarkkinoiden kuuminta aikaa. Opiskelijat ovat vastaanottaneet opiskelupaikkansa, ja sopivaa vuokra-asuntoa etsitään urakalla. Etenkin suurimmissa kaupungeissa asuntojen vuokrahinnat ovat korkealla. Tämä on osaltaan ajanut pienituloiset opiskelijat etsimään vaihtoehtoisia asumisratkaisuja.

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakunnan jäsenmäärä ja heidän yhteenlasketut tulonsa.

Yhteisasuminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, ja tämä on huomattu myös meillä Kelassa. Saman katon alla asuvia ei automaattisesti katsota olevan avoliitossa. Asiaa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Muun muassa aiemmalla asumishistorialla, asumisjärjestelyn kestolla ja asukkaiden riittävillä yksityisyyden takaavilla tiloilla on merkitystä. Saamiemme tietojen perusteella arvioimme, onko kyseessä avoliitto vai kimppakämppä. Yleensä avoliittoselvityksissä päädytään ratkaisuun yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa.

Asumistukea maksetaan ruokakunnalle, ja sen määrään vaikuttavat ruokakunnan jäsenmäärä ja heidän yhteenlasketut tulonsa. Kun kaksi henkilöä asuu samassa asunnossa ja toinen heistä hakee yleistä asumistukea, Kela on velvollinen selvittämään, onko kyseessä avoliitto. Selvitykset tehdään yleensä puhelimitse, jolloin voimme rauhassa jutella asiasta. Kelasta tuleviin, 020-alkuisiin puheluihin, kannattaakin aina vastata.

Tarkoituksenamme ei ole aiheuttaa kiusaa, vaan varmistaa että tuet maksetaan lain mukaan oikein ja tasapuolisesti. Avopuolisot kuuluvat aina samaan ruokakuntaan ja saavat mahdollisesti yksinasuvia vähemmän asumistukea. Avoliitosta voi olla kuitenkin hyötyä, kuten esimerkiksi työttömyysturvassa, jossa myös avopuolison lapsista on mahdollisuus saada korotettua työttömyyspäivärahaa.

Jos asunto on vuokrattu yhteisellä vuokrasopimuksella, asukkaat kuuluvat aina samaan ruokakuntaan.

Jos asunto on vuokrattu yhteisellä vuokrasopimuksella, asukkaat kuuluvat aina samaan ruokakuntaan. Tällaista ruokakuntaa kutsutaan yhteisöruokakunnaksi. Yhteisöruokakunnalle voidaan myöntää yksi yhteinen asumistuki. Asukkaiden on sovittava keskenään, kuka toimii niin sanottuna ruokakunnan edustajana eli kenen nimissä asumistuki haetaan. Kun hakija on päätetty, muiden asukkaiden pitää antaa suostumuksensa eli valtuuttaa hakija toimimaan heidän edustajanaan. Valtuutus tehdään kirjallisesti täyttämällä yhteisöruokakunnan valtuutus. Lomakkeita on saatavilla verkkosivuillamme ja palvelupisteissämme. Yhteisöruokakuntaa edustava asumistuen saaja on velvollinen ilmoittamaan asukkaiden asumisessa, tuloissa tai muista olosuhteisiin liittyvistä muutoksista.

Puolestaan jos asukkaat ovat vuokranneet asunnon erillisillä vuokrasopimuksillaan, he voivat kuulua eri ruokakuntiin ja saada näin ollen oman asumistuen. Omaa asumistukea ei kuitenkaan myönnetä, jos samassa asunnossa asuvat avo- tai aviopuolisot tai isovanhemmat, vanhemmat ja lapset. Puolisot ja suoraan etenevässä ja takenevassa sukupolvessa olevat sukulaiset kuuluvat aina samaan ruokakuntaan. Erillisillä päävuokrasopimuksilla tai keskinäisillä alivuokrasopimuksilla ei ole näissä tilanteissa merkitystä.

Oma-aloitteisuudella voi tässäkin asiassa nopeuttaa asumistuen hakemuksen käsittelyä. Suosittelemme, että kirjaat jo hakemukseen riittävän tarkasti tiedot asumisjärjestelyistä toisen asukkaan kanssa. Näin vältyt ylimääräiseltä yhteydenotolta ja hakemuksesi käsittely nopeutuu.

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.