Yrittäjä & Työnantaja 4 min

Työntekijän lähettäminen ulkomaille – työnantaja, muista nämä asiat

Teknologiayritys Wärtsilässä töitä tehdään monessa maassa. Senior Manager Heli Vesterinen neuvoo, mitä työnantajan tulee tietää, kun työntekijä lähetetään komennukselle ulkomaille.

Kuuntele artikkeli

http://www.ispeech.org

teksti: Arja Krank, kuvat: Miika Kainu 21.3.2017

Senior manager Heli Vesterinen työskentelee Wärtsilän International Mobility -tiimissä, joka hoitaa yli vuoden kestäviin komennuksiin liittyviä asioita.

Kiinan Shanghaissa sijaitsevan CSSC Wärtsilä Enginen tiloissa työskentely on häkellyttävän puhdasta, vaikka kaupungin ilma on nyt muuten saasteista sakeana. Tehtaan koneet muun muassa kokoavat laivan moottorin osia. Toiminnoista huolehtivassa henkilökunnassa vilahtelee myös suomalaiskasvoja.

Kiina on tällä hetkellä yksi tyypillisimmistä maista, joihin Wärtsilä lähettää komennustyöläisiä. Yritys valmistaa laivojen ja voimalaitosten moottoreita ja vaikkapa öljyn ja kaasun etsintään tarkoitettuja laitteita sekä pyörittää erinäisiä energiavoimalaitoksia 70 maassa lähes maailman jokaisella mantereella.

Asiantuntemusta kannattaa viedä

”Komennuslaisia vastaanottavia maita on meillä lähes 30. Tällä hetkellä eniten komennuslaisia on Kiinan lisäksi Singaporessa ja Yhdysvalloissa. International Mobility -tiimissä me hoidamme yli vuoden kestäviin komennuksiin liittyviä asioita”, Heli Vesterinen kertoo Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa työpaikassaan.

Tavallisin syy siihen, että suomalainen työntekijä lähetetään muualle töihin, on Vesterisen mukaan tarvittavan tietotaidon siirtäminen liiketoiminnan tarpeiden mukaan.

”Kysymys voi olla paitsi osaamisen välittämisestä myös muutoksen käynnistämisestä tai uudistuksien läpiviemisestä.”

Sosiaaliturvan säilyminen etusijalla

Oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan katkeaa tavallisesti melko nopeasti ulkomaille muuton jälkeen. Komennustyöhön lähtevät ovat kuitenkin erityisasemassa, kun vain työsuhde suomalaiseen yritykseen jatkuu koko komennuksen ajan.

”Ainakin meillä komennukset ovat aina väliaikaisia. Kun työntekijä saa viranomaisilta lähetetyn työntekijän statuksen, tiedämme, että maksamme sosiaalivakuutusmaksut Suomeen ja työntekijän sosiaaliturva säilyy Suomessa.”

Komennukselle lähtijä tarvitsee todistuksen

Komennustyöhön lähtevä tarvitsee todistuksen tai päätöksen siitä, että hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos työ on EU- tai ETA-maissa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaissa, työnantaja tekee hakemuksen komennuksesta Eläketurvakeskukseen. Hakemus olisi hyvä tehdä ennen komennuksen alkua.

Eläketurvakeskus lähettää kaksi samanlaista todistusta työnantajalle. Toinen näistä annetaan lähtevälle työntekijälle mukaan. Eläketurvakeskus viestittää työnantajan hakemuksesta myös Kelaan.

Kaikkiin muihin eli ei-sopimusmaihin komennukselle lähtöä ennen työnantaja jättää hakemuksen Kelaan.

”Neuvoja saa hyvin”

Wärtsilän International Mobility -tiimissä hoidetaan vuosittain peräti 130 ihmisen ulkomaankomennukseen liittyviä asioita.

”Työntekijöiden lähettäminen maasta toiseen on meillä niin laajaa, että paperityöt, myös ilmoitusten jättäminen on ulkoistettu. Prosessi on mielestäni kuitenkin selkeä. Suomessa viranomaispalvelut toimivat hyvin ja neuvoja saa, jos jonkun yksittäisen työntekijän tilanteessa on jotakin tavallisuudesta poikkeavaa”, Vesterinen sanoo.

Eläketurvakeskuksen myöntämän lähetetyn työntekijän todistuksen perusteella Suomen sosiaaliturva säilyy EU/ETA-maissa ja Sveitsissä yleensä enintään kaksi vuotta, jonka jälkeen tulee hakea erillistä poikkeuslupaa viiteen vuoteen asti samalla lomakkeella. Sopimusmaihin Eläketurvakeskus antaa todistuksen maasta riippuen enintään 3–5 vuodeksi. Kelan päätöksellä sosiaaliturva taataan ei-sopimusmaissa 1–5 vuodeksi ja erillisestä hakemuksesta vielä toiseksi viideksi vuodeksi lisää.

Heli Vesterinen Wärtsilä
Tavallisin syy siihen, että suomalainen työntekijä lähetetään muualle töihin, on Wärtsilän Heli Vesterisen mukaan tarvittavan tietotaidon siirtäminen liiketoiminnan tarpeiden mukaan.

Mikä on vakuutuspalkka?

”Ennen komennukselle lähtöä teemme työntekijän kanssa sopimuksen. Yli kuusi kuukautta kestävässä komennuksessa siihen kirjataan niin sanottu vakuutuspalkka”, Vesterinen kertoo.

Komennuslaisten todelliseen palkkaan kuuluu usein erilaisia komennuslisiä, kuten vaikkapa asunnon vuokra. Mikäli työntekijällä ei ole kyseistä etua käytössä Suomessa työskennellessään, tulisi se myös jättää pois määritellystä vakuutuspalkasta.

”Vakuutuspalkka on kotimaassa vastaavasta työstä maksettua palkkaa. Sen perusteella määräytyvät sekä työnantajan että työntekijän sosiaalivakuutusmaksut.”

Työntekijän näkökulmasta hänen eläkkeensä kertyy ja myös Kelan sairaus- ja vanhempainpäivärahat lasketaan vakuutuspalkan perusteella, ei todellisten ansioiden perusteella. Tätä asiaa kannattaa Vesterisen kokemuksen mukaan korostaa työntekijälle, että asia ei tulisi yllätyksenä.

Työntekijän pitää olla kartalla

Komennuslaisen mukana ulkomaille asumaan lähtevien perheenjäsenten sosiaaliturva kytkeytyy komennukselle lähtevän oikeuteen, mutta heidän täytyy tehdä kuitenkin Kelaan ilmoitus muutostaan tai hakemus sosiaaliturvaan kuulumisesta (yli 1 vuoden asuminen ulkomailla).

”Työnantajan kannattaa painottaa tätä asiaa työntekijälle, koska se ei ole läheskään aina heille selvää”, Vesterinen vinkkaa.

Myös olosuhteiden muutoksista täytyisi muistaa ilmoittaa Kelaan. Jos esimerkiksi komennuslaisen työnantaja vaihtuu suomalaisesta ulkomaalaiseksi, suomalainen sosiaaliturva menee katkolle.

”On myös erittäin tärkeä, että ihmiset muistavat tehdä erikseen muuttoilmoituksen maistraattiin ja ilmoittaa myös Suomeen paluustaan Kelaan, jotta sosiaaliturva ei katkeaisi. Tätä ei työnantaja tee heidän puolestaan.”

Työnantajan check-lista komennuksille

  • Hae ennen komennusta EU-maihin ja sosiaaliturvasopimusmaihin Eläketurvakeskuksesta todistusta työntekijän sosiaaliturvan säilymisestä Suomessa.
  • Jos vastaanottajamaahan ei ole KV-sopimuksia sosiaaliturvasta, hakemus tulee tehdä suoraan Kelaan.
  • Jos on kyse EU:n ulkopuolisista maista, selvitä, mitä sosiaalivakuutusmaksuja näihin maihin pitää kenties maksaa paikallisesti. Seuraa lainsäädäntöä komennuksen aikana. Sosiaaliturvasopimukset maiden välillä saattavat muuttua.
  • Kerro työntekijälle, mitä vakuutuspalkka merkitsee.
  • Pidä ei-sopimusmaissa työskentelevän komennuslaisenkin eläkevakuutus voimassa koko työkomennuksen ajan. Muista, että myös näissä tapauksissa eläkevakuutusmaksut maksetaan vakuutuspalkan perusteella.
  • Kerro työntekijälle, että mukana lähtevien perheenjäsenten kuuluu itse ilmoittaa tai hakea sosiaaliturvan säilymistä Kelasta.
  • Muistuta EU-maihin lähtevää työntekijää, että hänellä ja mukaan lähtevillä perheenjäsenillä on syytä olla Kelan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti ja/tai erillinen sairaanhoitotodistus.
  • Tähdennä työntekijälle, että EU:n ulkopuolella asuvalle ei ehkä makseta kaikkia perhe-etuuksia.
  • Tähdennä työntekijälle, että hänen ja mukana olleiden perheenjäsenten tulee muistaa ilmoittaa Kelaan Suomeen paluustaan.
  • Selvitä verotus. Kun suomalainen työntekijä lähetetään ulkomaankomennukselle, työnantajan on selvitettävä, mihin valtioon työntekijä maksaa veronsa ja onko palkka Suomessa verovapaata niin sanotun kuuden kuukauden säännön perusteella.