”Tärkeä etu, jota ilman moni jäisi ilman hoitoa.”
”Julkinen perusterveydenhuolto koskettaa jokaista kansalaista jossain vaiheessa elämää.”
”Toimiva, edullinen terveydenhuolto luo pohjan hyvinvointiyhteiskunnalle.”
”Tasa-arvoinen etuus kaikille suomalaisille, ei vain tietyssä elämän- tai varallisuustilanteessa oleville.”
”Terveydenhoito ei ole etuus vaan ihmisoikeus.”
Muun muassa näin Elämässä.fin lukijat perustelivat julkisen perusterveydenhuollon valintaa Suomen tärkeimmäksi sosiaalietuudeksi kautta aikojen. Se keräsi äänestyksessä 183 ääntä 564:stä ja jätti taakseen muun muassa kansaneläkkeen, toimeentulotuen ja työttömyysturvan.
Äänestäjien perusteluissa korostuu kansalaisten tasa-arvo ja oikeus yhtäläisiin terveyspalveluihin tulotasosta ja kotipaikkakunnasta riippumatta. Samoihin ihanteisiin tähdättiin jo 1960-luvulla, kun nykyistä julkista perusterveydenhuoltoa ryhdyttiin pystyttämään.
Edullisia lääkäripalveluja kaikille jo vuodesta 1972
Vuonna 1972 säädetty, hartaudella valmisteltu kansanterveyslaki oli lähtölaukaus nykymuotoiselle terveyskeskusjärjestelmälle. Laki mullisti suomalaisen perusterveydenhuollon tuomalla edulliset lääkäripalvelut kaikkien saataville. Se velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja perustamaan joko yksin tai yhdessä toisen kunnan kanssa terveyskeskuksen. Saman katon alta löytyivät yleislääkärin vastaanotto, neuvola, hammashoitola, kouluterveydenhoito ja vanhusten pitkäaikaishoito.
Asiakkailta perittiin enää pieniä potilasmaksuja, ja 1980-luvulle tultaessa perusterveydenhuollon palvelut olivat täysin ilmaisia.
Valtio ja kunnat jakoivat terveyskeskusten kustannukset – asiakkailta perittiin enää pieniä potilasmaksuja, ja 1980-luvulle tultaessa perusterveydenhuollon palvelut olivat täysin ilmaisia.
Ennen terveyskeskuksia hoitoon hakeuduttiin – jos hakeuduttiin – kunnanlääkärille tai yksityiselle lääkärille. Molempien palkkiot jäivät valtaosin potilaan maksettavaksi ja olivat pienituloisille liikaa. Vuonna 1964 Suomessa alettiin maksaa viimeisenä maana Euroopassa sairausvakuutuskorvauksia, jotka laskivat lääkäripalvelujen ja lääkkeiden hintoja.
Katso video vuoden 1972 terveysuudistuksen taustoista ja vaikutuksista. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Suomi oli Euroopan sairain kansa 1970-luvulla
1960-luvun lopulla suomalaisten kansanterveys oli kansainvälisesti katsottuna retuperällä, vaikka maahan oli rakennettu keskussairaalaverkosto ja sairausvakuutusjärjestelmä. Kuolleisuus- ja sairastavuusluvut olivat huomattavan korkeat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla, missä terveyspalveluita oli huonosti tarjolla. Suomessa oli yli miljoona pitkäaikaissairasta, ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus oli kansainvälisesti poikkeuksellisen suuri.
Etenkin miehet kuolivat nuorempina kuin muissa Euroopan maissa.
Vielä 1970-luvulla suomalaiset olivat Euroopan sairain kansa. Etenkin miehet kuolivat nuorempina kuin muissa Euroopan maissa. Kansanterveyslain tullessa voimaan vuonna 1972 vastasyntyneiden eliniänodote oli miehillä vain reilut 67 vuotta ja naisilla vajaat 75 vuotta – sittemmin miesten eliniänodote on kasvanut tästä melkein 12 vuodella ja naisten yli 9 vuodella.
Ennaltaehkäisy ja valistus kohensivat suomalaisten terveydentilaa
Kansanterveyslain ja terveyskeskusten myötä huomiota ja rahaa kiinnitettiin ensimmäistä kertaa toden teolla sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveysvalistukseen. Tämä yhdessä helpommin saatavan hoidon kanssa auttoi vähentämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja.
Kelan tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Hennamari Mikkola arvioi, että kansanterveyslaki ja terveyskeskusjärjestelmä vaikuttivat terveellisten elintapojen yleistymiseen.
”Tupakoinnin vähentyminen on yksi konkreettinen saavutus – suomalaiset tupakoivat nykyisin vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin.”
”Terveysvalistus on johtanut siihen, että varmasti jokainen tietää tänä päivänä, millaiset ovat terveelliset elintavat, vaikka motiivit noudattaa niitä vaihtelevat. Tupakoinnin vähentyminen on yksi konkreettinen saavutus – suomalaiset tupakoivat nykyisin vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin”, Hennamari toteaa.
Julkinen perusterveydenhuolto koskettaa jokaista
Julkinen perusterveydenhuolto ei rajoitu vain kunnallisiin terveysasemiin. Myös työterveyshuollon, YTHS:n ja yksityisten lääkäriasemien tarjoamaa perusterveydenhuoltoa rahoitetaan osin julkisin varoin. Perusterveydenhuollon äänestyssuosioon vaikuttaneekin se, että palvelut koskettavat jokaista suomalaista. Tekeillä olevan sote-uudistuksen vuoksi aihe on myös pinnalla.
”Kansanterveysjärjestelmä terveyskeskuksineen oli aikansa tuote ja varmaankin hyvä siihen maailmanaikaan. Sitä olisi pitänyt ryhtyä uudistamaan vaiheittain jo aikaisemmin. Näin isoa systeemiä ei tietenkään lakkauteta, vaan se on perusta, jonka päälle uutta järjestelmää rakennetaan”, Hennamari summaa.
Sote-uudistus on laittamassa terveydenhuoltojärjestelmämme uusiksi, eikä vielä tarkalleen tiedetä, miten.
Sote-uudistus on laittamassa terveydenhuoltojärjestelmämme uusiksi, eikä vielä tarkalleen tiedetä, miten. Tavoitteet ovat kuitenkin tutut jo kansanterveyslain valmistelun ajoilta: parempien ja kustannustehokkaampien palveluiden tarjoaminen kaikille sekä terveyden ja tasa-arvon edistäminen.
Artikkelin lähteenä on käytetty Yrjö Mattilan väitöskirjatutkimusta Suuria käännekohtia vai tasaista kehitystä? Tutkimus Suomen terveydenhuollon suuntaviivoista.
Kansaneläkkeelle ja toimeentulotuelle jaettu kakkossija, työttömyysturva kolmantena
- Elämässä.fi järjesti 21.11.–6.12.2017 äänestyksen, jolla etsittiin Suomen kaikkien aikojen merkittävintä, edelleen voimassa olevaa sosiaalietuutta.
- Ehdolla oli yhteensä yhdeksän etuutta 80 vuoden ajalta: kansaneläke, äitiysavustus, lapsilisä, työttömyysturva, sairausvakuutus, julkinen perusterveydenhuolto, opintotuki, kunnallinen päivähoito ja toimeentulotuki.
- Ääniä annettiin yhteensä 564. Voittajaksi selviytynyt julkinen perusterveydenhuolto kahmi lähes kolmanneksen äänistä, yhteensä 183 ääntä.
- Jaetulle kakkossijalle selviytyivät 77 äänellä kansaneläke ja toimeentulotuki. Kolmossijalle ylsi työttömyysturva 51 äänellä.
- Kiitos kaikille äänestäjille! Vastaajien kesken arvottiin kymmenen uuden äitiyspakkauksen kuosilla varustettua kangaskassia. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
