”Jos jokin myönnetty etuus otetaan takaisin jostakin seuraavasta etuudesta, älkää sanoko myönnetty ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan. Se on kapulakieltä, josta Kela on tietääkseni pyrkinyt pääsemään eroon. Käyttäkää mieluummin arkikieltä. Netissä turhaan ihmetellään termin tarkoitusta.”
Tuore asiakaspalaute nostaa hyvin esiin yhden virastokielen solmukohdista. Olen työskennellyt Kelassa kielenhuoltajana vajaan vuoden. Kulunut aika on osoittanut, että pitkät lauseet ja muu niin sanottu kapulakieli on yleensä melko helppo setviä. Enemmän työtä teettävät sen sijaan juuri sanavalinnat. Yleensä parasta jälkeä syntyy, kun sanoo taloa taloksi ja koiraa koiraksi. Siihen Kelakin todella pyrkii, vaikka meidän talomme voivat välillä olla aikamoisia labyrintteja.
Yleensä parasta jälkeä syntyy, kun sanoo taloa taloksi ja koiraa koiraksi.
Itse olen hiljan pähkäillyt esimerkiksi termiä eläketulojen jäätyminen. Jopa runolliselta kuulostavassa termissä ei ole yhtään hankalaa sanaa. Silti siitä ei voi ollenkaan päätellä, mitä se tarkoittaa. Kyseessä ei ole sellainen jäätyminen, jonka voisi ratkaista hakemalla bensa-asemalta pakkasnestettä. Sen sijaan eläketulojen jäätyminen liittyy tiettyihin eläkkeisiin ja siihen, minkä indeksin mukaan niitä korotetaan. Yhteen termiin on siis pakattu paljon asiaa, mikä on ominaista muillekin termeille.
Kielenhuoltajan näkökulmasta valtavan tietomäärän pakkaaminen pariin kolmeen sanaan on sekä siunaus että kirous. Taivaanlahjoja termit ovat silloin, kun viestitään asiantuntijoiden kesken. Kirouksia puolestaan silloin, kun pitää ilmaista sama asia yleistajuisesti. Ei nimittäin ole olemassa mitään listaa helpommista sanoista, joilla vaikean termin voisi kätevästi korvata. Asian avaaminen vie useamman lauseen, joita laatiessaan on sitten kiusallisen tietoinen siitä, ettei asiakasta kiinnosta kahden sivun tarinat.
Kielenhuoltajan näkökulmasta valtavan tietomäärän pakkaaminen pariin kolmeen sanaan on sekä siunaus että kirous.
Toisaalta selityksen pituuskaan ei ole pääongelma, vaan ylipäänsä se, kuinka korkealle pelkkiä sanoja käyttämällä on mahdollista yltää. Aitoa riittämättömyyden tunnetta olen ehtinyt kokea yrittäessäni ilmaista kirjaimilla sairauspäivärahan laskusääntöä tai naisparin oikeutta isyysrahaan.
Välillä termiviidakon keskellä tulee vastaan sanoja, jotka ovat vieraita mutta kuitenkin melko ymmärrettäviä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi matkakorvauksiin liittyvä joukkoliikenneluvallinen pienoislinja-auto sekä kuntoutukseen liittyvä hevosavusteinen yksilö- ja pienryhmätoiminta. Molemmat ovat kiistatonta kapulaa, mutta silti aiheuttaneet enemmän iloa kuin päänvaivaa.
Kielenhuolto on pikkutarkkaa työtä, jota tehdään viraston kulisseissa. Siksi on arvokasta saada palautetta myös suoraan asiakkailta. Blogin alussa lainaamani palautteen antaja ei valitettavasti jättänyt yhteystietojaan. Olisin kiittänyt hyvästä ehdotuksesta ja vastannut, että palautteessa kiteytyi yksi kielenhuollon keskeisistä lähtökohdista: pienistä sanavalinnoista tulee isoja, jos ne siirtyvät väärään ympäristöön.
Kielenhuolto on pikkutarkkaa työtä, jota tehdään viraston kulisseissa.
Kela uudistaa parhaillaan eri etuuksista kertovia verkkosivujaan. Pian työn alle tulevat asumisen tukiin liittyvät verkkotekstit. Jos nykyisillä sivuilla on kohta, jota on vaikea ymmärtää, voit lähettää siitä minulle sähköpostia osoitteeseen jenni.viinikka@kela.fi. Otan erittäin mielelläni vastaan kaikenlaista palautetta Kelan kielestä.
