Siirry sisältöön

Yhdessä vai erikseen?

Kela palvelee | 27.5.2021
Annina Kervinen
tiimipäällikkö
Kuuntele artikkeli

Kelan etuuksista osa myönnetään henkilökohtaisesti, kuten sairauspäiväraha tai opintotuki. Osa taas myönnetään yhteisesti koko perheelle. Tavallinen esimerkki perhekohtaisesta etuudesta on yleinen asumistuki, jonka tarkoitus on helpottaa pienituloisia asumismenoissa. Perheitä on monenlaisia, ja yhteisiä asumismenoja jakamassa erilaisia kokoonpanoja. Tämän vuoksi asumistuen kohdalla perheen sijasta puhutaan ruokakunnasta.

Ruokakunta on perinteinen termi, jota on käytetty jo yli 100 vuotta kuvaamaan samassa kotitaloudessa asuvia ihmisiä. Joskus kuulee kansankielellä puhuttuvan ruokakunnan sijaan myös niin sanotusta ”jääkaappiteoriasta”, eli samaan ruokakuntaan kuuluvat ne, jotka syövät samasta jääkaapista.

”Jääkaappiteorian” mukaan samaan ruokakuntaan kuuluvat ne, jotka syövät samasta jääkaapista.

Myös toimeentulotuki on perhekohtainen tuki. Tämä tarkoittaa sitä, että Kela antaa päätöksen toimeentulotuesta samalla kertaa koko perheelle. Riittää, että esimerkiksi aviopuolisoista vain toinen hakee tuen. Puoliso ilmoittaa hakemuksella myös toisen puolison tulot ja menot yhteisten menojen, kuten vuokran lisäksi.

Toimeentulotukilain mukaan perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta tai lapsia, avopuolisoita sekä kahta henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Mitä sana yhteistalous sitten tarkoittaa? Entä milloin puhutaan erillistaloudesta?

Toimeentulotuen näkökulmasta yhteistalous tarkoittaa sitä, että esimerkiksi samassa osoitteessa asuvilla avo- tai aviopuolisoilla ja alaikäisillä lapsilla on yleensä yhteiset ruokamenot ja muut taloudessa olevat käyttötavarat, kuten televisio ja kodinkoneet. Kun toimeentulotuen määrää lasketaan Kelassa, perheen yhteisten menojen rinnalle otetaan yhteisesti perheen tulot ja päätös toimeentulotuesta saadaan yhteisenä koko perheelle. Etuus maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille.

Yksin tukea hakevan toimeentulotukeen vaikuttavat vain hänen omat menonsa ja tulonsa.

Joskus saman katon alla asuvat voivat muodostaa yhteistalouden, mutta eivät perhettä. Tällöin he hakevat toimeentulotukea omilla hakemuksillaan ja saavat näin omat toimeentulotukipäätökset. Yhteistaloudessa voivat asua esimerkiksi täysi-ikäiset sisarukset tai kaverukset, mutta he eivät muodosta yhdessä perhettä. Myös täysi-ikäisen lapsen täytyy hakea toimeentulotukea omalla hakemuksellaan, vaikka hän asuisi yhteistaloudessa, samassa asunnossa vanhempiensa kanssa.

Yksin tukea hakevan toimeentulotukeen vaikuttavat vain hänen omat menonsa ja tulonsa. Tämä tarkoittaa myös, että hänelle huomioidaan vain yksi perusosa. Perusosa on tarkoitettu kattamaan jokapäiväisen elämän välttämättömät menot, kuten ruuan ja vaatteet. Toisaalta yhteistaloudessa asumisesta on usein hyötynä matalammat elinkustannukset, kuten kämppiksien puoliksi maksama asunnon vuokra ja sähkölasku.

Toimeentulotukea hakiessa ei kannata yksin pähkäillä perhekäsitteen kanssa.

Erillistaloudesta puhutaan puolestaan silloin, kun ihmiset eivät asu yhteistaloudessa eivätkä muodosta keskenään toimeentulotukiperhettä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perheen vanhemmat eroavat ja muuttavat asumaan erilleen, etävanhempi muodostaa oman erillistalouden. Kumpikin puoliso hakee silloin toimeentulotukea omilla hakemuksillaan ja saa oman päätöksen, jossa puolison tulot eivät yleensä vaikuta oman tuen määrään.

Toimeentulotuen hakemuksessa pyydetään kertomaan syy erillään asumiselle. Puolison ei katsota kuuluvan perheeseen, jos syynä on välien rikkoutuminen ja asutte eri osoitteissa – näin ollen asutaan yhteistalouden sijaan erillistaloudessa. Jos erillään asumisen taustalla ei ole välirikko vaan muu syy, kuten opiskelu tai työssäkäynti toisella paikkakunnalla, puoliso kuuluu samaan toimeentulotukiperheeseen.

Toimeentulotukea hakiessa ei kannata yksin pähkäillä perhekäsitteen kanssa. Jos sinulla ei ole varmuutta siitä, keitä henkilöitä toimeentulotukiperheeseesi kuuluu, voit ottaa itse yhteyttä Kelaan joko puhelimitse tai asioimalla lähimmässä Kelan palvelupisteessä. Tärkeintä on, että kerrot hakemuksessa kaikki tarvittavat tiedot, kuten sen keitä kanssasi asuu. Hakemuksesi käsittelijä on sinuun tarvittaessa yhteydessä, jos lisätietoja tarvitaan.

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.